Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Monikulttuurinen opetus Vantaalla

<< edellinen | seuraava >>

6. Monikulttuurinen opetus Vantaalla

6.1. Vantaan monikulttuurisen opetuksen malli

Esivalmistava opetus

Nykyisin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla lapsilla, jotka täyttävät saman kalenterivuoden aikana kuusi vuotta, on mahdollisuus saada esiopetusta Vantaan kouluissa. Tätä opetusta kutsutaan esivalmistavaksi opetukseksi. Jos vanhemmat eivät halua laittaa lastansa esivalmistavaan opetukseen, on lapsi päiväkodissa.

Esivalmistavassa opetuksessa tuetaan lapsen suomen kielen ja äidinkielen oppimista sekä lisätään lapsen suomalaisen ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteena on antaa lapselle valmiudet koulutyöhön. Opetusta annetaan suomeksi sekä mahdollisuuksien mukaan myös muilla kielillä. Opetus on järjestetty keskitetysti kieliryhmittäin, jotta oman äidinkielen opetus saadaan vahvistetusti koululle. Opetuksessa on opettajien tukena omakielisiä avustajia. Esivalmistavan opetuksen jälkeen lapsi siirtyy joko ensimmäiselle luokalle tai valmistavan jatkoon. (KUVIO 1 )

Valmistava opetus 7-12 -vuotiaille

Alakouluikäisille 7-12 -vuotiaille lapsille annetaan valmistavaa opetusta yksi vuosi. Joissakin kouluissa tarjotaan valmistavaa opetusta tietyille kieliryhmille esim. Viertolan koulussa toimii venäjän- ja vironkielinen valmistava opetus, ja Uomarinteen koululle on keskitetty somalinkielinen opetus.

Oppilaan ikä, tiedot ja taidot ratkaisevat mille perusopetuksen luokalle hän siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen vai jatkaako hän valmistavan jatko-opetuksessa, jossa hän voi opiskella yhdestä kahteen vuotta. (KS. KUVIO 1 )

Valmistava opetus 12-14 -vuotiaille

Yläkouluikäisille 12-14 -vuotiaille oppilaille annetaan myös valmistavaa opetusta. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen, valmistavan jatko-opetukseen tai tarvittaessa laaja-alaiseen erityisopetukseen tai muihin tukitoimiin. Valmistavan jatko-opetus on tarkoitettu 12-13 -vuotiaille. (KUVIO 2 )

Peruskouluiän ylittäneiden nuorten opetus

15-19 -vuotiaat oppilaat opiskelevat Vantaan avoimen oppimiskeskuksen (AOK) valmistavassa opetuksessa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen yleisopetukseen, pienryhmäopetukseen tai valmistavan jatko-opetukseen. Valmistavan jatko-opetuksessa oppilas voi opiskella yhdestä kahteen vuotta. (KUVIO 2 )

Siirtymisajan tuki

Jotta oppilaan siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen onnistuisi mahdollisimman hyvin, toimivat valmistavan opetuksen opettaja, suomi toisena kielenä -opettaja, oman äidinkielen opettaja sekä tuleva koulu ja luokka, etenkin suomi toisena kielenä -opettaja, yhteistyössä. Kuusivuotiaat esivalmistavan oppilaat käyvät tutustumassa tuleviin kouluihinsa. Valmistavan opetuksen oppilaille tehdään keväällä kartoitus ja jatkosuunnitelma. Oppilaalla on oltava harjoittelujakso tulevassa koulussaan ennen siirtymistä perusopetukseen. Tänä aikana voidaan vielä tarkentaa oppilaan valmiuksia perusopetukseen siirtymisen suhteen. Rehtori ottaa uuteen kouluun oppilaat. Tehdyt kartoitukset ja jatkosuunnitelma seuraavat oppilaan mukana uuden koulun opettajalle.

Valmistavan opetuksen jälkeen monikulttuuristen oppilaiden tukeminen jatkuu perusopetuksessa. Siellä tukimuotoja ovat: suomi toisena kielenä -opetus, oman äidinkielen opetus, laaja-alainen tukiopetus ja erityisopetus. Jokaisella alueella tulee olla koulu, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat tarvitsemaansa lisäopetusta: suomea toisena kielenä, omaa äidinkieltä tai tukiopetusta. Lisäksi monikulttuurisia oppilaita auttaa kaksi psykologia, kuraattoripalvelut tai mahdolliset kuratiiviset palvelut sekä avustaja- ja ohjaajapalvelut. Oppilaiden opettajia puolestaan tuetaan konsultaatiolla, työnohjauksella sekä koulutuksella. Myös muun henkilökunnan on mahdollista saada koulutusta.

Vuonna 2002 Vantaalla työskentelee noin 40 suomi toisena kielenä -opettajaa, 20 esivalmistavan opettajaa ja 60 oman äidinkielen opettajaa. Kaupungin peruskouluissa ja lukioissa on eri kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavia oppilaita noin 2200. Nämä puhuvat noin 70 eri kieltä. Oman äidinkielen opetussuunnitelmat on tehty yli 30 kielestä. Valmistavan opetuksen 1.-6.luokkien opettajat opettavat 24 viikkotuntia, ja 7.-9. luokkien opettajat opettavat 27 viikkotuntia. Avustajat työskentelevät 30 tuntia viikossa.

Yhteenveto ja arviointi Vantaan mallista ja kokemuksista

Äidinkielisen opetuksen järjestäminen vaatii toimivia järjestelyitä ja huolellista koordinaatiota. Yksi keino tarjota tehostettua omakielistä tukea erityisesti koulunkäynnin alkuun on valmistavien ryhmien kieliryhmittäinen organisointi. Pienien kieliryhmien kohdalla tämä on tosin vaikeaa, mutta suurempien ryhmien kohdalla se on varteenotettava vaihtoehto ja onnistunee varsinkin niissä kunnissa, joissa on suhteellisen paljon maahanmuuttajia tai muuten kielellisesti yhtenäisiä ryhmiä. Äidinkielisen opetuksen järjestelyä saattaa helpottaa jo sekin, jos valmistavan ryhmän oppilaat puhuvat vain kahta tai kolmea eri äidinkieltä sen sijaan, että äidinkieliä on ryhmässä puoli tusinaa tai enemmän.

Mielekästä on myös Vantaan koulutoimen vahva panostus esikouluikäisiin sekä riittävän pitkä valmistava vaihe. Näin voidaan tarjota monikulttuurisille oppilaille hyvät koulunkäyntivalmiudet ja ennaltaehkäistä mahdollisia koulunkäyntivaikeuksia.

Tärkeää on myös se, että opettajat valmistelevat oppilaan siirtymisen perusopetukseen yhteistyössä ja huolellisesti. Tukitoimien kuten suomi toisena kielenä -opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen pitää tietenkin jatkua myös valmistavan jälkeen osana perusopetusta.

Toimivia järjestelyitä on monia - Vantaan mallissa kuten monien muidenkin kuntien järjestelyissä on omat vahvuutensa ja oivalluksensa. Tärkeää onkin kuntienvälinen yhteistyö, kokemusten vaihto ja hyvien ratkaisumallien soveltaminen omassa kunnassa ja koulussa.

Esityksen piti konsultoiva suomi toisena kielenä -opettaja Ulla Lappalainen Vantaan opetustoimesta

Koosteen Ulla Lappalaisen esityksestä on laatinut Turun iltalukion vieraskielisten nuorten opettaja ja Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n hallituksen jäsen Anu-Mari Janhonen. Vantaan mallia arvioiva luku on raportin toisen toimittajan Terhikki Mäkelän laatima.

<< edellinen | seuraava >>