Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Monikulttuurinen opetus Vantaalla

<< edellinen | seuraava >>

6.2. Ajatuksia oman äidinkielen opettajan työstä

Opettajan vaativa tehtävä

Opettaja on kuin maanviljelijä, joka kylvää siemeniä ja koittaa parhaansa mukaan vaalia ja ravita taimiensa kasvua. Silti kovakaan uurastus ei tuota ilman muuta hyvää satoa. Sää oikuttelee, eikä maanviljelijä voi säädellä sadetta tai auringonpaistetta. Samoin on opetuksen kanssa, vaikka opettaja kuinka uutterasti valmistelisi opetustaan ja ohjaisi oppilaitaan, yllätyksiä ja mutkia tulee aina. Työn tuloksiin vaikuttavat monenlaiset "sääolot" mm. oppilaiden perhetaustat.

Kylväjän siemenet ovat erilaisia. Kaikista siemenistä ei kasva kuusia. Niin myös oppilaat ovat ennen muuta yksilöitä. Kukin oppii tavallaan, mutta jokainen oppii aivan varmasti. Jos ei opi, siihen on jokin syy, joka pitää selvittää esim. väärä opetusmenetelmä tai oppilaan kotiongelmat.

Joku oppilas tarvitsee paljon yksilöllistä ohjausta, toinen selviää melko itsenäisesti. Kuitenkin usein tuntuu siltä, että opettajan pitäisi kasvattaa kaikista samanlaisia, ylväitä kuusia. Kouluviranomaiset olettavat, että kaikkien pitäisi saavuttaa sama taso ja omaksua samat oppisisällöt. On kuitenkin epärealistista, että edes yhden oppitunnin aikana kaikki oppisivat samat asiat. Oppilaat ponnistavat eri lähtötilanteista ja oppivat eri tavoin. Ongelmana on - ei niinkään oppilas - vaan koulujärjestelmä, joka ei anna riittävästi aikaa ja yksilöllistä tukea erilaisille oppilaille.

Äidinkielinen opetus koulunkäynnin tukena

Äidinkielisestä opetuksesta voi parhaimmillaan olla suuri apu vieraskieliselle oppilaalle edellyttäen, että opetus kytkeytyy osaksi muuta koulunkäyntiä. Jos äidinkielellä tapahtuva opetus on irrallaan kaikesta muusta, se on kuin yksipyöräinen pyörä. Se on vain hieno temppu, joka ei kuitenkaan oikeasti auta oppilasta. Myös oppilaat kyllästyvät "temppuiluun" ja kokevat, ettei äidinkielestä ole heille mitään hyötyä. Samoin vanhemmat viestivät suoraan tai epäsuoraan tyytymättömyyttään.

Jotta äidinkielisestä opetuksesta olisi todella apua oppilaille, opetuksen pitää liittyä tiiviisti muuhun koulunkäyntiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että oman äidinkielen opettajat ja suomalaiset opettajat tekevät paljon yhteistyötä. Erityisen tärkeää on suomi äidinkielenä opettajien, suomi toisena kielenä -opettajien ja oman äidinkielen opettajien välinen yhteistyö.

Hyvä opetusmateriaali tukee kaksikielisyyttä

Oman äidinkielen opetukseen ja muuhun omakieliseen opetukseen tarvitaan hyvää opetusmateriaalia. Nykyisin tietotekniikka, erityisesti internet on tullut avuksi. Hyvä äidinkielinen opetusmateriaali tukee myös suomen ja reaaliaineiden oppimista. Esimerkiksi oppilaan omalla kielellä laaditut tiivistelmät suomalaisen oppikirjan pohjalta ovat hyödyllisiä. Näin oppilas oppii keskeiset käsitteet ja sisällöt kaksikielisesti.

Materiaalin laatiminen on kuitenkin kovaa työtä. Joskus työ turhauttaa ja väsyttää. Silti materiaalia kannattaa laatia, työ kehittää myös opettajaa itseään. On tärkeää, että oman äidinkielen opettajat tutustuvat suomalaisiin opetusmateriaaleihin ja koittavat niitä hyödyntäen laatia aineistoa omaan opetukseensa. Hyvä materiaali helpottaa lopulta omaa opetustyötä, ja myös oppilaat arvostavat sitä, että opettaja valmistautuu tunneille huolellisesti.

Materiaalin valmistamisessa olisi hyvä, etteivät opettajat työskenteli yksin, vaan eri kieliä varten perustettaisiin aineistotyöryhmiä. Työryhmissä olisi mukana sekä oman äidinkielen opettajia että suomalaisia asiantuntijoita. Työryhmien työn tulokset julkaistaisiin internetissä, jolloin kaikki halukkaat saisivat aineistot helposti käyttöönsä.

Opettajan vaihtelevat toimintaympäristöt

Oman äidinkielen opettajat työskentelevät erilaisissa toimintaympäristöissä. On esimerkiksi aivan eri asia, jos opettaja työskentelee koko viikon samalla tai korkeintaan parilla koululla, kuin jos hän kiertää monissa kouluissa opettamassa. Jokaisessa kunnassa on omat ongelmansa ja vahvuutensa. Myös kunnan sisällä opettajan työskentelymahdollisuudet vaihtelevat esim. Vantaalla Itä- ja Länsi-Vantaan tilanteet poikkeavat paljon toisistaan. Itä-Vantaalla on runsaasti maahanmuuttajia ja myös kouluissa on paljon tukitoimia. Länsi-Vantaalla maahanmuuttajia on vähemmän, joten kouluissakin on vähemmän tarjolla tukea maahanmuuttajille.

Oman äidinkielen opettajan työn tulokset ovat monen tekijän summa. Kenties tehtävä on mahdoton; kuitenkin jokainen meistä opettajista yrittää omalla tavallaan tehdä hyvää työtä, ravita ja vaalia taimiemme kasvua, niin sateella kuin auringonpaisteella.

Cuongin piirros:

Oppilaat ovat kuin siemeniä, joiden kasvulle opettaja pyrkii antamaan mahdollisimman hyvät edellytykset. Koskaan ei voi kuitenkaan ennalta tietää, millainen sato saadaan uurastuksen jälkeen.

Esityksen pitäjä Nguyen Quong Cuong (cuong.nguyen@kolumbus.fi, 040-5344 242) toimii vietnamin kielen opettajana Vantaalla eri peruskouluissa. Koosteen esityksestä on laatinut Terhikki Mäkelä Nguyen Quong Cuongin seminaariesityksen ja haastattelun pohjalta.

<< edellinen | seuraava >>