Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Maahanmuuttajien opetuksen kokemuksia ja malleja Turussa

<< edellinen | seuraava >>

5.3. Opettajien yhteistyön haasteita ja pulmia maahanmuuttajaopetuksessa

Omakielinen opetus ja yhteistyö luokanopettajien kanssa

Omakielisten opettajien ja luokanopettajien yhteistyö tuntuu toimivan hyvin Turussa. Toimiva yhteistyö onkin välttämätöntä, jotta omakielinen opetus todella tukisi oppilaan koulunkäyntiä.

Yhteistyön haasteet

Vaikka yhteistyö onkin toimivaa, sitä hankaloittavat muutamat tekijät. Omakielinen opettaja työskentelee useilla kouluilla ja samalla koululla hän on yleensä korkeintaan yhden päivän, usein vain pari kolme tuntia. Omakielisen ja luokanopettajan yhteiselle suunnittelulle ei ole aikaa.

Luokanopettajilta vaaditaan maahanmuuttajaoppilaan tukemisessa suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Viikon aikana hänen pitäisi koota asioita, joita omakielinen opettaja käy läpi oppilaan kanssa.

Omakieliseltä opettajalta puolestaan odotetaan tavattoman laajaa asioiden hallintaa, ja hänellä voi olla yhtä aikaa opetettavana monelta luokka-asteelta hyvin eritasoisia oppilaita.

Omakielinen opettaja voimavarana

Omakielisen opettajan valttina on se, että hän tuntee oppilaiden taustat. Uskoisin, ettei hänellä ole myöskään kielivaikeuksia oppilaiden kanssa. Olen tosin kuullut, että saman kielen murteet voivat olla niin erilaisia, että oppilaat eivät aina ymmärrä opettajaa.

Oppilaat osaavat odottaa omakielistä opettajaa. Isommat oppilaat osaavat jo itsekin varata opettajalle selvitettäviä asioita siksi päiväksi tai tunniksi, kun hän tulee taas koululle.

Olen kuullut sellaisiakin mielipiteitä, ettei omakielisiä opettajia tarvittaisi, mutta ainakin meidän koulussamme heidät otetaan ilolla vastaan ja heitä arvostetaan. He saavat varmasti oppilaita muilta oppitunneilta opetukseensa.

Yhteistyö oman äidinkielen opettajien ja muiden opettajien välillä - kokemuksia ja havaintoja

En haluaisi kuulostaa negatiiviselta, mutta on sanottava, että yhteistyö oman äidinkielenopettajien ja luokanopettajien välillä on valitettavan vähäistä. Esteenä ovat nähdäkseni käytännön syyt: usein oman äidinkielenopettajat tulevat pitämään tuntejaan paljon sen jälkeen, kun muut opettajat ovat jo lähteneet kotiin. Yhteistyötä on mahdotonta tehdä, kun opettajat eivät edes tapaa toisiaan, nimet ovat vieraita, kasvot vielä vieraampia.

Kun lukuvuosi alkaa elokuussa, voi joillakin äidinkielenryhmillä opetus alkaa jopa kuukautta myöhemmin. Se on valitettavaa oppilaiden kannalta, jotka ovat epätietoisia. He odottavat opettajaa joka viikko, ja sitten kun hän tulee, oppilaat ovat saattaneet lakata odottamasta. He ajattelevat, ettei opettaja tälläkään viikolla tule. Niinpä voi kulua paljon aikaa ennen kuin ryhmät ovat selvillä. Toivomme, että tähän järjestelyyn löytyisi parempi ratkaisu, jotta äidinkielen tunnit olisivat yhtä säännöllisiä kuin muutkin oppitunnit, ja että ne toimisivat lukuvuoden alusta asti.

Monia varmasti kiinnostaisi tietää oman äidinkielen opetuksesta: mitä aiheryhmiä opetuksessa käsitellään, tukeeko opetus esim. ympäristötietoa, historiaa, matematiikkaa tai esitteleekö opettaja kirjallisuutta. Me muiden aineiden opettajat tai luokanopettajat emme tiedä sitäkään, mitä esim. englanninopettaja opettaa, mutta jos meitä kiinnostaa, voimme tutustua oppikirjoihin. Näitä harvinaisempia kieliä me emme osaa, eivätkä kirjat, jos niitä on, paljasta meille juuri mitään. Voimme saada tietoa ainoastaan näiltä opettajilta itseltään, joten tarvitsemme heitä tiedonvälittäjinä. Erittäin hedelmällistä on lisäksi, jos oman äidinkielenopettaja voi kertoa luokanopettajalle oppilaan äidinkielen tasosta.

Mieltäni on vaivannut jo jonkin aikaa, onko lapselle eduksi opettaa kaksia kirjaimia yhtä aikaa niissä kielissä, joissa kirjaimet näyttävät samanlaisilta, vaikka ne ovatkin eri kirjaimia ja niissä, joissa lisämerkit muuttavat äänteen aivan toiseksi. Kokemukseni mukaan esim. venäjä, vietnam ja albania sekaannuttavat heikkoa oppilasta. Tosin lahjakas oppilas pystyy omaksumaan kaiken. En tiedä, onko aiheesta tehty tutkimuksia, mutta maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi, että kun oppilas on saavuttanut hyvän luku- ja kirjoitustaidon yhdellä kielellä, hänen on helpompi omaksua myös toinen kirjoitustapa, eivätkä ne mene sekaisin.

Mopediin (ent. Mamu-portaali) on tulossa esittelyjä eri äidinkielistä ja nimenomaan niiden opetuksesta. Toivomme, että ne toteutuvat pian. Moped löytyy internetistä osoitteesta www.tkukoulu.fi/moped. Siellä on jo paljon monenlaista tietoa, kaavakkeita ja opetusmateriaalia, joka on vapaasti käytettävissä.

Anja Koskinen (anja.koskinen@tkukoulu.fi)

Kirjoittaja on Turussa Lausteen koulun suomi toisena kielenä -opettaja ja Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n hallituksen jäsen.

<< edellinen | seuraava >>