Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Maahanmuuttajien opetuksen kokemuksia ja malleja Turussa

<< edellinen | seuraava >>

5.2. Näkökulmia maahanmuuttajien omakieliseen ja oman äidinkielen opetukseen

Oman äidinkielen opetuksen asema

Oman äidinkielen opetusta ei ole integroitu riittävästi suomalaiseen koulujärjestelmään. Oma äidinkieli on maahanmuuttajaoppilaille vapaaehtoinen oppiaine, jota opiskellaan lähinnä normaalien koulupäivien jälkeen. Oppitunteja on kaksi viikossa, mikä on hyvin vähän verrattuna suomen tai ruotsin äidinkielen opetukseen. Ongelmana on myös se, ettei oman äidinkielen opettajilla ole välttämättä riittävää ammattipätevyyttä toimia työtehtävässään.

Kunnissa laaditaan kotouttamisohjelmia maahanmuuttaja-asukkaita varten. Kotouttamisesta puhuttaessa korostetaan niin Suomeen sopeutumisen tärkeyttä kuin myös oikeutta oman kulttuuriin säilyttämiseen. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että myös oikeus oman äidinkielen opiskeluun katsottaisiin koulussa kuuluvan osaksi onnistunutta kotouttamista.

Oman äidinkielen integrointi koulujärjestelmään

Miten oman äidinkielen asemaa sitten voitaisiin parantaa? Toivottavaa olisi, että äidinkieltä voisi opiskella kouluaikana, jolloin se olisi samanarvoisessa asemassa muiden oppiaineiden kanssa.

Tällä hetkellä opettajan työtä hankaloittaa myös oppimateriaalin puute. Olisi hyvä, jos Opetushallitus ja kunnat panostaisivat kaksikieliseen oppimateriaaliin. Äidinkielen kirja voisi pitää sisällään omakielisiä kappaleita, joiden yhteydessä olisi suomenkielisiä selityksiä.

Opettajan työtä helpottaisi lisäksi se, jos kouluissa arvostettaisiin oman äidinkielen opettajien työtä ja koettaisiin äidinkielen opetuksen olevan maahanmuuttajaoppilaille tärkeää. Valitettavasti näin ei aina ole.

Omakielinen opetus

Omakielisen opettajan rooli on tukea ja auttaa oppilaita heidän omalla äidinkielellään. Tuki kohdistuu erityisesti oppilaisiin, joilla suomen kielen taito on vielä heikko. Omakielinen opettaja toimii joko yhdessä tai useammassa koulussa. Hän voi toimia luokilla 1-6 ja 7-9 sekä erityiskouluissa. Mikäli opettajalla on Turussa monta koulua, yksi kouluista valitaan pääkouluksi.

Opettajan tehtävät voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

1. Opetustehtävä

Opettajan tehtävänä on antaa tukiopetusta eri aineissa lapsen omalla äidinkielellä. Tällöin opettaja voi käyttää lapsen oppikirjoja ja opettajan omaa opetusmateriaalia. Erityisen hyödyllistä on kaksikielinen opetusmateriaali. Esimerkiksi Peppi Pitkätossua voi lukea sekä suomen että arabian kielellä. Kaksikielisen materiaalin avulla pystyy helposti havaitsemaan oppilaan äidinkielen ja suomen kielen sanavaraston puutteita.

Omakielisen opettajan tunneilla voidaan myös opiskella asioita, jotka ovat oppilaalta jääneet oppimatta. Jos vasta maahan tullut oppilas sijoitetaan valmistavan vaiheen jälkeen ikänsä takia esimerkiksi neljännelle luokalle, omakielinen opettaja voi käydä oppituntien aikana läpi niitä aiempina vuosina opetettuja asioita, joiden osaamista neljäs luokka edellyttää.

2. Kasvatustehtävä

Opettaja auttaa oppilasta sopeutumaan ja tutustumaan suomalaiseen kouluun. Opettaja voi saada oppilaaseen hyvinkin luottamuksellisen suhteen, koska hän kykenee ehkä ainoana ihmisenä koulussa keskustelemaan oppilaan kanssa tämän äidinkielellä. Tämän vuoksi hänellä on hyvä mahdollisuus tukea oppilasta tämän kohdatessa vaikeuksia. Hän voi myös kannustaa oppilaita ja pyrkiä tarvittaessa lisäämään heidän opiskelumotivaatiotaan.

Lisäksi omakielinen opettaja voi opettaa kouluissa monikulttuurisuutta. Hän voi esimerkiksi pitää suomalaisille oppilaille tunteja, joiden avulla oppilaat voivat tutustua maahanmuuttajaoppilaiden kulttuureihin.

3. Yhteistyötehtävä

Opettajan olisi tärkeää omata laaja yhteistyöverkosto. Opettaja toimii yhteistyössä koulutoimintakeskuksen, koulujen opettajien ja muun henkilökunnan sekä vanhempien kanssa.

Omakielisen opettajan yhteistyökumppanit

Esityksen pitäjä Mohammad Badawieh (badawieh@tkukoulu.fi) on omakielinen/oman äidinkielen opettaja Turusta. Hänen pääkoulunaan on Samppalinnan koulu. Badawieh on Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n puheenjohtaja.

Artikkelin on laatinut Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n hallituksen jäsen, psykologi Saara Ahonen Badawieh´n seminaariesityksen pohjalta.

<< edellinen | seuraava >>