Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Kielipajojen antia

<< edellinen | seuraava >>

7.5. Venäjänkielinen opetus

Kielipajan vetäjänä toimi omakielinen opettaja Nina Kotliar (kotliar@tkukoulu.fi). Hänen pääkoulunaan on Turun Kupittaan koulu. Alla oleva teksti on Kotliarin kielipajan alustus, jonka hän on kirjoittanut yhdessä koulutussuunnittelija Terhikki Mäkelän kanssa.

Opetusta omalla äidinkielellä - Nina Kotliarin kuvaus omasta työstä

Omakielisellä opettajalla on koulussa kaksi tehtävää: antaa tukiopetusta omalla kielellä sekä opettaa äidinkieltä. Opettaja auttaa oppilasta monissa eri oppiaineissa kuten historiassa ja yhteiskuntaopissa, maantiedossa, biologiassa, uskonnossa, matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Tuki on suurelle osalle oppilaista aivan välttämätöntä. Kun kielitaito on vielä heikko, oppilaan on hyvin vaikea sopeutua ja pärjätä kouluelämässä ilman omakielistä apua.

Käytän oppitunneilla pääasiassa suomalaisia oppikirjoja, joskus venäläisiäkin. Lisäksi minulla on omia materiaaleja, muiden opettajien materiaaleja, sanomalehtiä jne. Kokoan materiaalia koko ajan: minulla on muutama kansio historian, anatomian, maantiedon ym. aineistoja. Vaikein oppiaine on historia, koska siinä täytyy osata lukea tekstejä. Onneksi Suomen ja Venäjän historia on läheinen ja välillä yhteinenkin. Historian tunnilla yritän aina sitoa yhteen maan historiaa ja oman perheen kohtaloa. Koska suurin osa oppilaista on inkeriläisiä, meidän historiamme on nimenomaan maidemme välistä. Näiden vuosien aikana olen kuullut erilaisia, usein traagisia tarinoita.

Tukiopetus lähtee oppilaan tasosta ja tarpeista. Jos oppilaan taso on jo hyvä, hän lukee itse kotona läksyt (esim. kappaleen) ja seuraavalla tunnilla käydään yhdessä läpi epäselväksi jääneet kohdat ja tehtävät. Käymme oppilaan kanssa läpi myös suomalaisia sanoja, jotka liittyvät aiheeseen. Jos oppilaan suomen kieli on vielä heikko, käytän enemmän venäjänkielisiä tehtäviä, kirjoitan kappaleen tekstin lyhyesti omalla kielellä tai käännämme suomenkielisestä tekstistä yksinkertaisia lauseita venäjäksi.

Tukiopetus eri oppiaineissa vaati luonnollisesti hyvää yhteistyötä muiden opettajien kuten myös rehtorin, erityisopettajan ja suomi toisena kielenä -opettajan kanssa. Jos on ongelmia, saan aina apua erityisopettajalta. Omakielinen opettaja on usein avainhenkilö myös koulun ja vanhempien välillä.

Oppilaat ovat tyytyväisiä tukiopetusjärjestelmään. Niissä kouluissa, joissa työskentelen, on kaikilla venäjänkielisillä oppilailla mahdollisuus saada tarvittaessa tukiopetusta omalla kielellä. Minun mielestäni tukiopetusjärjestelmä toimii aika hyvin, opetusta on monissa eri kouluissa ja eri kielillä. Opetus tapahtuu lisäksi koulupäivän aikana. Tietysti on käytännöllisiä ongelmia: omakieliset opettajat kiertävät monissa kouluissa, ja joskus esim. lukujärjestyksen laatiminen on vaikeaa. Olisi tärkeää saada sopivaa koulutusta opettajille esim. ATK:ssa ja internetissä.

Venäläinen koulu

Venäläinen koulujärjestelmä on melko samanlainen kuin Suomessa. Peruskoulu kestää 9 tai 11 vuotta. Lapset aloittavat koulukäynnin 6-7 -vuotiaina. Venäjällä on laaja valikoima erikoiskouluja. Jopa tavallisessa peruskoulussa voi olla musiikin, matematiikan tai vaikkapa maailmankirjallisuuden painotetut luokat. Valinnan varaa on runsaasti. Sen sijaan erityisopetusta Venäjällä on vähäisesti tarjolla. Sen vuoksi monelle venäläiselle oppilaalle suomalaisen koulun moninaiset erityisopetuksen muodot ovat uutta.

Venäläisessä koulussa luokat ovat suuria. Tavallisesti luokalla on noin 30 oppilasta. Nina itse on opettanut luokkaa, jossa oppilaita oli peräti 43. Suuren luokkakoon takia opettajat yrittävät pitää hyvän kurin ja järjestyksen, jotta työskentely sujuisi isossakin ryhmässä. Suhde opettajaan ei ole yhtä tuttavallinen kuin Suomessa - venäläinen opettaja on etäisempi ja autoritaarisempi kuin suomalainen kollegansa.

Jokaisella oppilaalla on oma päiväkirja, johon merkitään läksyt, opettajan huomautukset, arvosanat ja ilmoitusasiat. Läksyjä annetaan enemmän kuin Suomessa. Opettaja tarkistaa ovatko kotitehtävät tehty, ja jos ne ovat tekemättä, oppilas saa huomautuksen päiväkirjaan tai huonon arvosanan. Arvosteluasteikko on kahdesta viiteen (5 kiitettävä, 4 hyvä, 3 välttävä ja 2 hylätty).

Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa opetussuunnitelma on paljon vaikeampi kuin suomalaisessa koulussa. Biologia, maantieto, liikunta, musiikki ja tekninen työ ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Kotitalous ja ATK ovat suomalaisessa koulussa Ninan kokemusten mukaan paremmalla tasolla kuin Venäjällä.

Äidinkieltä on viisi tuntia viikossa, ja sen lisäksi opiskellaan kaksi tuntia viikossa venäläistä kirjallisuutta. Vieraiden kielten (englanti, saksa, ranska) opetustaso on Venäjällä heikompi kuin Suomessa. Tämä johtuu lähinnä osaavien vieraiden kielten opettajien puutteesta. Monet vieraiden kielten taitajat hakeutuvat rahakkaampiin tehtäviin mm. liike-elämään. Opettajan huonopalkkainen työ ei houkuta, jos muitakin vaihtoehtoja on.

Venäläisessä koulussa on tärkeää, että oppilaat hoitavat erilaisia velvollisuuksia. Luokanvalvoja pyrkii siihen, että jokaisella oppilaalla olisi joku pieni, kouluelämään liittyvä velvollisuus tai tehtävä. Jotkut voivat toimia tukioppilaina, jotkut tekevät luokkalehteä tai järjestävät konsertin, jonkun vastuulla on luokan kukkien kastelu tai akvaarion hoito. Yläasteella oppilaat siivoavat luokat itse. Oppilaat eivät lähde heti oppituntien jälkeen kotiin vaan huolehtivat tehtävistään. Tämä on tärkeää luokan yhteishengen kannalta. Oppilaat voivat näin myös päteä ja tuoda taitojaan esiin. Myös sellainen oppilas, joka menestyy muuten heikosti koulussa, voi osoittaa osaamistaan ja kokea onnistumista. Kouluissa toimii paljon myös liikuntakerhoja ja kerhoja oppiaineittain. Ne ovat oppilaille ilmaisia. Myös koulun sosiaalinen elämä on vilkasta. Lukuvuoden aikana järjestetään tapahtumia, juhlia, teatterimatkoja, luontoretkiä jne.

Koulun ja kodin välinen yhteistyö on venäläisessä koulussa tiivistä: vanhempainiltoja on neljä tai viisi kertaa vuodessa. Koulussa voi olla psykologi, mutta sosiaalityöntekijä (koulukuraattori) puuttuu. Kouluruokailu on Venäjällä maksullinen. Niinpä Venäjältä tulleet oppilaat arvostavat sitä, että suomalaisessa koulussa tarjotaan ilmainen ateria. Venäläisessä koulussa välitunneilla ei tarvitse mennä ulos. Koulurakennuksessa on yleensä kirjasto. Oppilaat ovatkin ahkeria lukijoita.

Opettajilla on Venäjällä viisivuotinen korkeakoulututkinto. Palkat ovat varsin matalat. Opetustyönsä lisäksi opettajilla on paljon muitakin velvollisuuksia. He joutuvat olemaan joskus sosiaalityöntekijän tai siivoojan roolissa. Välillä opettaja tekee remonttia luokassa, valmistaa opetusmateriaaleja jne. Eikä tämä kaikki ole vapaaehtoista, vaan pakollista! Kaiken kaikkiaan opettajien ja opetuksen taso on venäläisessä koulussa hyvä.

<< edellinen | seuraava >>