Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Kielipajojen antia

<< edellinen | seuraava >>

7.3. Kurdinkielinen opetus

Kielipajan vetäjänä toimi omakielinen/oman äidinkielen opettaja Samran Khezri (etunimi.sukunimi@turku.fi). Hän työskentelee Turussa, Liedossa, Paraisilla ja Hämeenlinnassa. Turussa Khezrin pääkouluna on Hannunniitun koulu. Yhteenvedon on kirjoittanut psykologi Saara Ahonen Lounais-Suomen Mielenterveysseurasta.

Koulu Iranissa

Kurdien asuinalue "Kurdistan" sijaitsee Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian valtioiden alueella. Iranissa kouluun mennään kuusi- tai seitsemänvuotiaana, riippuen oppilaan taidoista. Ala-aste kestää viisi vuotta ja yläaste kolme vuotta. Kolmivuotisen lukion jälkeen nuori opiskelee vielä yhden lisävuoden mikäli hän aikoo jatkaa opiskeluja yliopistossa. Opetuskielenä on persia. Kurdinkielisillä oppilailla ei ole mahdollisuutta opiskella äidinkielellään eikä äidinkieltään. Koulussa pidetään tiukkaa kuria ja opettajaa kunnioitetaan. Tytöt ja pojat opiskelevat peruskoulun eri kouluissa. Koulunkäynti ei ole pakollista, ja niinpä, jos perhe on köyhä, lapset saattavat koulunkäynnin sijasta mennä töihin ansaitsemaan perheelle rahaa.

Opettajana Suomessa

Samran Khezri toimii sekä omakielisenä että oman äidinkielen opettajana. Kielipajan yhteenvedossa keskityttiin paljolti opettajan esittämien kehitystoiveiden esiintuomiseen.

Tukiopetuksen kehitystoiveet

Omakielinen tukiopettaja ohjaa oppilaita useissa eri oppiaineissa. Opettajan on siten hallittava monet oppiaineet ja vielä eri luokka-asteet. Toiveena olisikin, että tukiopettajia olisi niin paljon, että oppiaineet voitaisiin jakaa (yksi opettaisi historiaa, toinen matematiikkaa).

Khezri toivoi tukiopetuksessa tiiviimpää yhteistyötä omakielisten opettajien ja luokan- tai erityisopettajien välille. Hän ehdotti, että opettajat voisivat yhteistyössä sopia aiheen, johon tukiopettaja keskittyisi sovitun ajan (esim. kertotaulu matematiikassa). Ajanjakson jälkeen opettajat kokoontuisivat ja tarkistaisivat, onko oppilaan osaamisessa tapahtunut edistystä.

Khezri puhui myös omakielisen opetusmateriaalin vähäisyydestä. Vähimmäistoive olisi, että tukiopettaja voisi saada omakielisen sanakirjan. Mikäli omakielistä sanakirjaa ei ole saatavilla, kuten esimerkiksi kurdi-suomi -sanakirjaa, opettajan tulisi saada toisen osaamansa kielen sanakirja (esim. suomi-persia).

Oman äidinkielen opetus

Kurdin kielen opettaja toivoi, että oman äidinkielen opetus tukisi myös koulunkäyntiä suomeksi. Esimerkiksi äidinkielen tunnilla luettavat tekstit käsittelisivät niitä historian aiheita, joita oppilas sillä hetkellä muutenkin opiskelee historian tunnilla. Jotta tämä toive voisi toteutua, tulisi oman äidinkielen opettajan yhteistyötä suomalaisten opettajien ja mahdollisesti myös omakielisten tukiopettajien kanssa kehittää.

<< edellinen | seuraava >>