Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Tukea äidinkielellä ja koulun opetuskielellä

<< edellinen | seuraava >>

Valmistava opetus - hyvä alku koulunkäynnille

Valmistava opetus on tarkoitettu niille oppilaille, jotka ovat juuri saapuneet Suomeen, mutta myös koulutulokkaille ja 6-vuotiaille. Koulutulokkailta ja 6-vuotiailta ei edellytetä, että he olisivat juuri maahan tulleita vaan tärkein kriteeri on lapsen tarve saada valmistavaa opetusta ennen 1. luokan aloitusta.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksessa perehdytään suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, opiskellaan suomen/ruotsin kieltä ja oppilaan omaa äidinkieltä. Tavallisesti opetusta annetaan omassa erillisryhmässä kuitenkin niin, että oppilaita integroidaan esim. taito- ja taideaineissa suomalaisluokkiin.

Valmistavat ryhmät ovat yleensä kielellisesti ja kulttuurisesti sekaryhmiä. Tämän takia omakielisen opetuksen järjestäminen ei ole aina helppoa. Ryhmässä saattaa olla suurimpia kieliryhmiä varten omakielinen koulunkäyntiavustaja tai työllistetty, mutta läheskään aina itse ryhmässä ei ole omakielistä tukea tarjolla. Oppilaat saattavat kuitenkin osallistua oman äidinkielen tunneille, jotka tosin voivat olla toisessa koulussa varsinaisen kouluajan ulkopuolella.

Valmistavaa opetusta voidaan organisoida myös siten, että pyritään kokoamaan kielellisesti yhtenäisiä ryhmiä, jolloin opetusta on helpompi järjestää osittain oppilaiden omalla äidinkielellä. Esimerkiksi Vantaalla suurimpien kieliryhmien oppilaille pyritään muodostamaan omakieliset ryhmät, joissa opetusta annetaan sekä suomeksi että oppilaiden äidinkielellä.

Valmistavaa opetusta annetaan 6-10 -vuotiaille vähintään 450 tuntia ja sitä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Kunnat saavat opetuksen järjestämiseen valtionosuuden. Käytännössä tuntimäärät riittävät noin puolen vuoden valmistavaan vaiheeseen, minkä jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen. Kuitenkin monet kunnat ovat pitäneet puolta vuotta aivan liian lyhyenä aikana riittävien kouluvalmiuksien antamiseen oppilaalle. Sen vuoksi etenkin suuret kaupunkikunnat kuten Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere ovat panostaneet lähtökohtaisesti vuoden mittaiseen valmistavaan opetukseen, minkä jälkeen oppilas voi yksilöllisesti saada vielä lisäaikaa. Tosin jo valmistavan opetuksen aikana oppilaita pyritään integroimaan eri oppiaineissa perusopetukseen. Näin oppilas voi vähitellen, oman taito- ja tietotasonsa kasvaessa, totutella suomalaisluokassa opiskeluun.

Turussa valmistava opetus on lähtökohtaisesti vain puoli vuotta, vaikkakin tietyissä tapauksissa oppilas voi saada lisäaikaa. Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry. ehdotti keväällä 2002 koulutoimelle ja opetuslautakunnalle, että Turku muiden suurien kaupunkikuntien tavoin pidentäisi valmistavan yhteen lukuvuoteen. Samoin ehdotettiin, että Turku ottaisi nykyistä joustavammin opetukseen myös 6-vuotiaita ja koulutulokkaita. Ei ole kenenkään etu, että maahanmuuttajalapsi kokee epäonnistumisia yleisopetuksen luokalla. Riittävän pitkä, joustava valmistava opetus turvaa hyvän aloituksen koulunkäynnille ja ennaltaehkäisee kouluvaikeuksia, mm. erityisopetukseen siirtoja.

Tärkeää on, että tuki jatkuu johdonmukaisesti myös valmistavan vaiheen jälkeen, siirtyipä oppilas yleis- tai erityisopetuksen luokkaan. Seuraavassa kerrotaan eri tukimuodoista ja niiden järjestelymalleista.

<< edellinen | seuraava >>