Opetus Omasta äidinkielestä voimavara Kielipajojen antia

<< edellinen | seuraava >>

7.1. Albaniankielinen opetus

Kielipajan vetäjänä toimi omakielinen opettaja Daut Gerxhalija (dautgerxha@jippii.fi). Hänen pääkoulunaan on Turun Samppalinnan koulu. Yhteenvedon on kirjoittanut erityisopettaja Anneli Minks.

Historiaa

Balkanilla tuhansia vuosia asuneet albaanit ovat Rooman historiasta tunnettujen illyyrialaisten jälkeläisiä. Puhekielenään he käyttivät illyyrian kieltä mutta kirjakielenään latinaa. Roomalaisten jälkeen heidän maansa ovat vallanneet mm. slaavit ja ottomaanit. Illyyrialaisten lisäksi heistä on käytetty useita nimityksiä, kuten arjaanitit, arberit, arnautit, shiptarit ja arbaanit. Nimitys albaanit on tullut jälkimmäisestä. Albaanit kutsuvat itseään shqiptareiksi ja maastaan he käyttävät nimitystä Shipëria.

Albania itsenäistyi 1912, jolloin se sai nykyiset rajansa. Yli puolet albaaneista asuu muualla, suurin osa Kosovossa, mutta myös Makedoniassa, Montenegrossa, Kreikassa ja Serbiassa.
Albania on Euroopan köyhimpiä maita.

Kosovo, joka aiemmin on kuulunut Albaniaan, liitettiin Jugoslaviaan 2. maailmansodan aikana. Autonomiansa se menetti v. 1990. Sodan jälkeen (1999) Kosovossa on järjestetty vapaat vaalit, joissa on valittu presidentti, hallitus ja eduskunta. NATO:n joukot ja YK ovat edelleen Kosovossa.

Kieli

Albania kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään, mutta sillä ei ole läheisiä kielisukulaisia. Albanian kielen puhujia on noin 4 miljoonaa Albaniassa, 2 miljoonaa Kosovossa, 1 miljoona Makedoniassa ja Kreikassa n. 200 000.

Albanian kielessä on 36 aakkosta: 7 vokaalia (a,e,i,u,ë,o,y) ja 29 konsonanttia.

Albaniassa on

2 r:ää: useampitäryinen (rrota 'pyörä') ja yksitäryinen (Remzi)
2 l:ää: pitempi (llampa 'lamppu') ja lyhyempi (lopa 'lehmä')
+ sh-, th-,dh-,zh-,gj- ja xh-äänteet

Kirjoituksessa ei ole geminaattoja eikä pitkiä vokaaleja. Kaksitavuisissa sanoissa sanansisäiset vokaalit ääntyvät pitkinä. Muuten kielessä on äännekirjainvastaavuus. Tavurakenne on sama kuin suomessa. Albania on suffiksikieli, sanoja muodostetaan johtamalla

Koulu Kosovossa

Koulussa on sodan jälkeen tapahtunut paljon muutoksia. Peruskoulun uusi OPS otettiin käyttöön v. 2002. Opettajia on EU:n tuella koulutettu Ranskassa ja Saksassa. Oppimateriaaleista on edelleen puutetta, erityisesti 9. luokan oppikirjoista.

Peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Ala-aste kestää kuusi vuotta ja yläaste kolme. Yläasteen viimeisellä luokalla on kaksi linjaa: toinen ammattikouluun ja toinen lukioon meneville. Oppiaineet ovat periaatteessa samat kuin Suomessa. Lisäksi on uusi oppiaine: edukata qutetare, jossa keskitytään käytöstapoihin, ts. annetaan ohjeita, miten käyttäydytään kaupungilla, kotona, koulussa, liikenteessä jne. Käytöstavat ovat Daut Gerxhalijan mielestä siinä määrin rappeutuneet sodan aikana, että niiden mieleenpalautus on tarpeellista. Vieraista kielistä eniten opetetaan englantia. Oppilaiden opiskelumotivaatio on kasvamassa. Mielekäs työ, mahdollisen tulevan perheen hyvinvointi ja pärjääminen elämässä yleensä ovat nuorille tärkeitä arvoja.

Kosovossa erityiskouluissa opiskelevat vammaiset oppilaat. Oppimisvaikeuksista kärsivät ovat yleisopetuksessa muiden mukana. Tukiopetusta ei ole.

Uusia koulurakennuksia on rakennettu kansainvälisen tuen avulla (erityisesti Ranska, Saudi-Arabia ja Saksa). Kosovon elinolojen paraneminen on tosin voimakkaasta byrokratiasta johtuen ollut hidasta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tällä hetkellä kaikki alueella tehtävät päätökset on alistettava YK:n ratkaistavaksi (Mihail Steiner).

<< edellinen | seuraava >>