Opetus Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivät

<< edellinen | seuraava >>

S2-opetuksen kehitysnäkymiä

Anita Kivinen & Anu-Mari Janhonen

(FT, ylitarkastaja Leena Nissilä, Opetushallitus, 10.10.2006)

Ylitarkastaja Leena Nissilä tarkasteli puheenvuoronsa aluksi S2-opetuksen nykyistä tilaa ja kehitysnäkymiä. Hän huomautti, että S2-opetuksessa on syytä pitää erillään statusta ja sisältöä koskevat seikat.

Sisällöllisessä mielessä olisi tärkeää pystyä yhdistämään tutkijoiden, Opetushallituksen ja kentän tietotaito. Oppiaineen statukseen osaltaan liittyy Nissilän kehittämispäivien avauspuheenvuorossa esittämä S2-opettajien kelpoisuuden valtakunnallisen määrittelyn tarve ja tarkentaminen. S2-opetuksessa tällä hetkellä ongelmallista on (muodollisesti) kelpoisten opettajien heikko saatavuus ja runsas vaihtuvuus. Yhtenä syynä tähän on varmasti virkojen vähäisyys (53 koko maassa). Muodollisesti kelpoiset s2-opettajat ovat yleensä koulutukseltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia ja virkanimikkeetkin ovat sen mukaisia lisättynä velvollisuudella opettaa suomea toisena kielenä. S2-opettajalta vaaditaan lisäksi paljon erilaista tietotaitoa. Oppilaat ovat eri-ikäisiä; edistyminen vaihtelee; kulttuuriset ja muut taustat ovat erilaisia ja taitotaso ikätasolla vaihtelee. S2-opetuksessa näkökulmakin on toinen kuin äidinkielen opetuksessa, koska kyseessä on oppijoille vieras kieli.

Nissilä kiinnitti huomiota myös S2-opetuksen ja muun opetuksen suhteeseen käytännön tasolla: kaikilla oppitunneilla opiskellaan myös suomen kieltä. Oppilaan kehittyvä kielitaito tulee siis ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden suunnittelussa, opettamisessa, testaamisessa ja oppilaan arvioinnissa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien kesken. Myös erityisopetuksen ja S2-opetuksen suhdetta pitäisi Nissilän mielestä tarkentaa. Nissilä kiinnitti huomiota erityisesti maahanmuuttajaoppilaiden testauskieleen.

Nissilä toi esille kehitysnäkymiä kouluasteittain. Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajalapsien osuus on ollut hyppäyksellistä. Kasvatuksessa tarvitaan lapsille S2-tuen lisäksi oman äidinkielen tukea. Vuonna 2005 perusopetuksessa opiskeli noin 16 000 maahanmuuttajaoppilasta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämistarpeita ovat pitkään keskustelun alla olleen opetuksen pidentäminen yhden lukuvuoden mittaiseksi sekä opetusryhmän minimikoon vaatimusten poistaminen.

Alakouluilla on puutetta opetusmateriaalista toisin kuin yläkouluilla. Oman äidinkielen opetuksessa puolestaan ongelmina ovat sekä neljän oppilaan minimiryhmäkoko että opettajien löytäminen. Nuorisoasteella ammatilliseen valmistavaan koulutukseen hakijoista sisään otettiin noin puolet. OH suosittaa edelleen minimikielitasoksi YKI:n perustaso kakkosta. Nissilä muistutti, että ammatillisessa valmistavassa voidaan opettaa myös omaa äidinkieltä ja tukea oppilasta omalla äidinkielellä. Ammatillinen peruskoulutus vetää maahanmuuttajia paremmin kuin lukiot. Ammatillisissa koulutuksissa opiskelevista 2,9% on maahanmuuttajia.

Kilpailuttaminen aiheuttaa suurimmat aikuiskoulutuksen kehittämishaasteet. Tulevaisuudessa myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen olisi syytä määritellä kielivaatimukset nykyistä tarkemmin. Muutosta kaivataan myös siihen, etteivät aikuislukiot saa tällä hetkellä maahanmuuttajaopiskelijoista valtion osuuksia. Myönteisenä linjauksena aikuiskoulutuksessa puolestaan on se, että koulutuksen rinnastaminen on entistä helpompaa. Aikuisille järjestetään myös kotoutumistukikoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta.

Erityisinä kehityskohteina Nissilä pitää tällä hetkellä lukiota ja ammatillista koulutusta. Koska vuonna 2005 kaikista lukiolaisista maahanmuuttajia oli vain 1,6%, Opetushallitus pyrkii parantamaan maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksia lukiokoulutukseen. Lukioissa S2-opetuksen tarjoaminen oli varsin vähäistä: 68% lukioista ei tarjonnut oppiaineessa lainkaan opetusta ja vain 13% lukioista tarjosi vähintään kaikki pakolliset kurssit. Kuitenkin ylioppilaskirjoituksissa S2-kokeen kirjoittaneiden määrä on koko ajan kasvanut. Ammatillisella puolella on suunnitteilla uudet opetussuunnitelmat, joiden pitäisi valmistua vuoteen 2010 mennessä.

Erityisenä tavoitteena on myös S2- ja R2-opetuksen ja -opettajien kehittäminen ja tukeminen mm. lisäämällä täydennyskoulutusta.

Leena Nissilä puhui samassa esityksessä myös suomi toisena kielenä – opetuksen arvioinnista ja yleiseurooppalaisesta viitekehyksestä.

Linkki: Leena Nissilän materiaali (edu.fi)

<< edellinen | seuraava >>