Opetus Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivät

<< edellinen | seuraava >>

Joustoa, yhteistyötä ja painotuksia

Anita Kivinen

(Kehitysjohtaja Markku Rimpelä, Opetushallitus, 10.10.2006)

 Juuri tehtäväänsä nimitetty kehitysjohtaja Markku Rimpelä Opetushallituksesta toivoi oppilaslähtöistä joustoa koulunaloitusikään, joka voisi vaihdella lapsen kouluvalmiudesta riippuen kuudesta kahdeksaan ikävuoteen. Jo tälläkin hetkellä samalla vuosiluokalla saattaa opiskella oppilaita, joiden ikäero on vuodenmittainen. Ikä ei läheskään aina korreloi oppimisvalmiuksien kanssa. Siksi jokaista lasta tulisi tarkastella yksilönä. Rimpelä pitääkin syntymävuoden perusteella määriteltävää koulunaloitusikää jossain määrin perusteettomana.

Opetuksessa pitäisi Rimpelän mukaan kohdentaa painotuksia erityisesti varhaiskasvatukseen – esikouluun ja luokka-asteille 1-3 sekä murrosikään luokka-asteille 6-8. Murrosikäisten kohdalla pitäisi kiinnittää erityistä huomiota elämänhallinnallisiin ja sosiaalisiin taitoihin ennen toiselle asteelle siirtymistä. Muutenkin nivelvaiheen tukea pitäisi lisätä, sillä hyppäys perusasteelta toiselle asteelle on monelle oppilaalle yllättävänkin vaativa.

Rimpelä toivoi myös lisääntyvää yhteistyötä ja joustoa eri kouluasteiden välille. Esimerkiksi lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen ja päinvastoin pitäisi voida siirtyä myös kesken koulutuksen. Läheskään kaikki nuoret eivät peruskoulua päättäessään selkeästi tiedosta, mitä he oikein haluaisivat opiskella. Joskus muutaman kuukauden opiskelu selvittää ajatuksia, ja jos opiskelupaikka tuntuukin väärältä, motivaatio laskee ja seurauksena saattaa olla opintojen keskeyttäminen, jolloin oppilas jää ilman opiskelupaikkaa eikä myöskään voi saada tällöin taloudellista tukea. Joustava siirtyminen muiden opintojen pariin olisi tällöin hyvä ratkaisu.

Myös erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyötä, erityisesti alakoulun alkuvaiheessa pitäisi runsaasti lisätä, jotta oppilas saisi heti koulutiensä alussa kaiken tarvitsemansa tuen eivätkä ongelmat kasaantuisi.

Rimpelä korosti lisäksi sitä, että kaikki koulun tarjoama tuki on tarkoitettu myös maahanmuuttajaoppilaille siitä huolimatta, että valtio tukee maahanmuuttajaopetusta. Joissain kouluissa maahanmuuttajaoppilaille osoitetaan ylimääräistä tukea vain niissä puitteissa kuin koulu saa valtiolta alle neljä vuotta maassa olleille maahanmuuttajaoppilaille osoitettua taloudellista tukea. Käytännössä se tarkoittaa puolen tunnin viikoittaista tukiopetusta oppilasta kohden. Erään kuulijan mukaan joissain kouluissa järjestetään S2-opetustakin vain tämän valtiolta tulevan maahanmuuttajien tukiopetusmäärärahan turvin. Tilaisuuden kuulijat toivoivat hartaasti, että tukea koskevista asioista tiedotettaisiin myös kuntien päättäjille. Rimpelä näkisikin jatkossa hyödyllisenä järjestää lääneittäin kunnan edustajille tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään erilaisia uusia suunnitelmia.

Rimpelä korosti puheessaan erityisesti sitä seikkaa, ettei ole olemassa mitään homogeenista oppilaiden joukkoa, vaan monenlaisia, erilaisia oppilaita, joita pitää tarkastella yksilöinä.

<< edellinen | seuraava >>