Opetus Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivät

<< edellinen | seuraava >>

Ajankohtaista maahanmuuttajaopetuksessa

Anita Kivinen

Esi- ja perusopetus

(Kristiina Ikonen, Opetushallituksen ylitarkastaja, 9.10.2006)

Opetushallituksen ylitarkastaja Kristiina Ikonen esitti aluksi huolensa siitä, ettei varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla ole taloudellista mahdollisuutta järjestää lainkaan valmistavaa tai tuettua opetusta. Maahanmuuttajaopetuksen kehittämistä kaikilla koulutusasteilla esiopetuksesta lukioon pitäisikin jatkaa systemaattisesti:

• Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleita maahanmuuttajaoppilaita pitäisi tukea monin tavoin. Yhtenä tehokkaana keinona olisi luoda heille mahdollisimman aukoton tukihenkilöverkosto.
• Oman äidinkielen opetusta pitäisi tukea luomalla sille oma oppimäärä opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä tekisi omasta äidinkielestä tasa-arvoisen kielen suomen kielen rinnalle.
• Perusopetukseen valmistava opetus pitäisi saada vuoden pituiseksi. Tällä hetkellä käytäntö vaihtelee kunnittain puolesta kahteen vuoteen. Riittävän pitkä ja joustava valmistava opetus antaisi oppilaalle paremmat valmiudet opiskella suomalaisessa peruskoulussa. Aiheesta valmistuu raportti vuoden 2007 alkupuolella.
• Tukea pitäisi lisätä myös lukiossa opiskeleville maahanmuuttajaoppilaille. Tämä ehkäisisi opiskelun keskeyttämistä ja lisäisi maahanmuuttajaoppilaiden hakeutumista lukio-opintoihin. OPH:n tavoitteena onkin lisätä lukioiden maahanmuuttajaoppilasmääriä, jotta se prosentuaalisesti vastaisi ikäluokan muiden lukio-opiskelijoiden määrää.

Ikonen kertoi, että valtion ns. korvamerkittyä rahoitusta on jatkossa tulossa suomi toisena kielenä –opetukseen, tukiopetukseen ja omakieliseen opetukseen. Tämä oli iloinen uutinen kuntien alati supistuvien resurssien kurimuksessa työskenteleville opettajille. Tuen määristä, tarkemmasta kohdentamisesta ja ajankohdista ei kerrottu.

Oman äidinkielen opetus

(Yousri Youssef, Leppävaaran koulun erityisopettaja)

Erityisopettaja Yousri Youssef Espoon Leppävaaran koulusta toi myöskin esille oman äidinkielen opetukseen liittyvää problematiikkaa. Hän oli Ikosen kanssa samaa siitä, että oman äidinkielen opetuksen asema on huono juuri siitä syystä, ettei sille ole määritelty oppimäärää. Tästä seuraa, että opetusta saa järjestää vain virallisten oppituntien ulkopuolella, mikä pidentää oppilaiden koulupäivää ja saattaa olla yksi syy jäädä pois opetuksesta. Joitain alueella harvinaisempia kieliä opetetaan keskitetysti vain yhdessä koulussa varsinaisen koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaat saattavat joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja raskaan koulupäivän jälkeen saadakseen oman äidinkielen opetusta. Ei siis ihme, jos oppilaat kieltäytyvät opetuksesta.

Tutkimusten mukaan oman äidinkielen taidot kuitenkin edistävät muiden kielten, kuten suomen oppimista ja sitä kautta kielitaidon kohentuessa myös valmiudet kaikkien muidenkin aineiden oppimiseen paranevat. Opetusta hankaloittaa myös pätevien opettajien puute.

Lukiokoulutus

(Leena Nissilä, Opetushallitus, 9.10.2006)

Linkki: Leena Nissilän materiaali (edu.fi)

Ammatillinen koulutus

(Ulla Aunola, Opetushallitus, 9.10.2006)

Linkki: Ulla Aunolan materiaali (edu.fi)

<< edellinen | seuraava >>