Opetus Maahanmuuttajaoppilaat suomalaisessa peruskoulussa

<< edellinen | seuraava >>

2.4.2 Muut tukitoimet

Oppimissuunnitelma

Maahanmuuttajaoppilaalle, joka opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti voidaan laatia opetuksen tukemiseksi oppimissuunnitelma. Se laaditaan henkilökohtaisen tarpeen mukaisesti tukemaan oppilasta hänen opinnoissaan. Oppimissuunnitelman käytön edellytyksenä ei ole erityisopetussiirto, vaan opetussuunnitelmaa yksilöllistetään jollain muulla tavoin kuin poikkeamalla yleisestä opetussuunnitelmasta. Oppimissuunnitelma sisältää opinto-ohjelman, joka kuvaa miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa ja mitkä ovat erityiset painopistealueet ja tukitoimet.(Viitalehti & Silvennoinen 1989, 56.)

Suomi toisena kielenä -opetus

Kunnilla on mahdollisuus järjestää suomi toisena kielenä -opetusta monella eri tavalla.
Suomi toisena kielenä -opetuksen lähtökohtana on kokonaistilanne, johon vaikuttavat:

• oppilaan ikä ja aikaisempi koulunkäynti
• oman kielen ja kulttuurin ero suhteessa suomalaiseen
  kieleen ja kulttuuriin
• eri oppiaineissa tarvittavat perustaidot
• oppilaan integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan
  

Opetusta järjestetään koulukohtaisesti oppilasmäärän, opetuksen tarpeen ja resurssien
mukaan.

Suomen kielen opettaminen toisena kielenä on osaksi muuta peruskouluopetusta tukevaa,
osaksi systemaattista kielen opetusta. Toisen kielen opetus ei rajoitu pelkästään suomi toisena kielen - tunneille, vaan kaikissa oppiaineissa on otettava huomioon oppilaan puutteellinen suomen kielen taito. Suomi toisena kielenä -oppitunteja voidaan pitää mahdollisuuksien mukaan muiden oppituntien sijasta tai niiden lisäksi. Suomi toisena kielenä -opetuksen vähimmäismäärä tulisi olla kuudesta kahdeksaan tuntiin viikossa.
(Lind 1999, 96.)

Suomenkielen opiskelun alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota lähinnä kielen
vuorovaikutusluonteeseen eli sanaston lisääntymiseen ja kielen käyttöön. Opetus on luonteeltaan enemmän omaksumista ohjailevaa, jolloin tuetaan vahvasti oppilaan itse omaksumia taitoja ja kielen rakenteita. Oppilaan edistyessä voidaan alkaa käsitellä enemmän, tietysti oppilaiden taustat huomioon ottaen, kielen rakennetta eritellen.
Oppilaita tulee kannustaa oman äidinkielensä opiskeluun, sillä toisen kielen tehokas oppiminen tarvitsee tuekseen oman äidinkielen taitoa. Kouluissa olisi pyrittävä luomaan sekä kunkin erilaisen oppilaan tarpeisiin sopivaa kielen opetusta että tarpeellinen määrä peruskoulun eri oppiaineiden tukiopetusta, koska oppilaiden koulunkäynti- ja kulttuuritaustat vaihtelevat suuresti. Suomi toisena kielenä -opetus tulee edetä systemaattisesti pinnallisesta kielitaidosta syvälliseen kielen tuntemukseen. (Laaksonen 2001, 49-57.)

Omakielinen opetus

Omakielisellä opetuksella tarkoitetaan oppilaan omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta, jossa käydään läpi suomalaisen peruskoulun oppisisältöjä. Opetus voi olla joka samanaikaista tai erikseen annettavaa opetusta. Arviointi suoritetaan yhdessä luokan- tai aineenopettajan ja omakielisen opettajan kanssa.

Omakieliset opettajat voivat olla myöskin avuksi sekä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä että erilaisissa konfliktitilanteissa. (Laaksonen 2001,34-35.)

Kotikielen opetus

Oman äidinkielen (kotikielen) tavoitteena on tukea oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetin muodostumista ja terveen itsetunnon kehitystä. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvamista kaksikieliseksi ja -kulttuuriseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Kotikielen opetusta annetaan oppilaalle kaksi tuntia viikossa. Se annetaan yleensä koulupäivän jälkeen keskitetysti yhdessä paikassa. Opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. (Opetushallituksen tiedote 6/2003.)

Tukiopetus

Erillisiin maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta (Opetushallituksen tiedote 6/2003). Tähän tukiopetukseen saa valtionosuutta kalenterivuosittain jälkikäteen pidettyjen tuntien perusteella. Normaalia tukiopetusta annetaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville Suomen peruskoulun oppilaille. (Opettajalehti 2004.)

Tuettu opetus

Vähän koulua käyneille ja oppimisvaikeuksia omaaville ja syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille voidaan antaa tuettua opetusta. Opettajan on tuetun opetuksen ryhmässä eriytettävä opetustaan niin, että oppilaan yksilölliset tarpeet, hänellä sopivat opiskelutekniikat ja perustiedoissa olevat puutteet tulevat huomioiduksi. Opetusjärjestely vaihtelevat kouluittain. Esimerkiksi oppilaat opiskelevat pääosan oppiaineista pienryhmässä ja lähinnä taito- ja taideaineissa he ovat integroituna yleisopetukseen. Vähitellen integrointia voidaan laajentaa koskemaan muitakin oppiaineita. (Martikainen 1987,159.)

Maahanmuuttajaoppilaiden luokat

Jos kouluissa on maahanmuuttajaoppilaita, voidaan kouluun perustaa maahanmuuttajaoppilaiden luokka. Tämä luokka on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajaoppilaille, jotka joko vähäisen koulunkäyntitaustansa tai puutteellisen suomen kielen taitonsa vuoksi eivät vielä kykene opiskelemaan kaikissa oppiaineissa samoissa ryhmissä suomalaisten oppilaiden kanssa. Maahanmuuttajaoppilaiden luokilla opettajan on mahdollisuus eriyttää opetustaan siten, että heidän opetusmenetelmänsä ovat tavallista havainnollisempia ja puheensa normaalitempoa hitaampaa. Opettajat voivat karsia käsiteltävää oppiainesta ja opettaa siitä oleellisimman ydinasioita runsaasti kerraten.

Koulunkäyntiavustajat

Koulunkäyntiavustajina voi toimia sekä suomalaisia että maahanmuuttajia. Osa koulunkäyntiavustajista on ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä. Heidän työn tarkoitus on tukea oppilaan toimintakykyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. (Lahtinen, Lankinen, Penttilä ja Sulonen 1999, 166.)

Kielipajat

Koulussa voidaan järjestää koko koulupäivän tai muutaman tunnin kestäviä kielipajoja, joissa työskentelee oppilaiden omakielinen ohjaaja tai suomi toisena kielenä opettaja. Oppilas voidaan lähettää tunnilta kielipajaan tai oppilas saa omasta aloitteestaan luvan mennä sinne saamaan tukiopetusta. (Opettajalehti 2004.)

<< edellinen | seuraava >>