Opetus Maahanmuuttajaoppilaat suomalaisessa peruskoulussa

<< edellinen | seuraava >>

2.4. Maahanmuuttajaoppilaiden integraatiota ja inkluusiota tukevat opetusjärjestelyt

Vuoden 1999 alusta voimaan tullut perusopetuslaki ja -asetus ottaa huomioon maahanmuuttajien tarpeet. Perustuslain mukaisesti Suomessa vakituisesti asuvat 7 -17-vuotiaat maahanmuuttajalapset ovat suomalaisten kanssa ns. normaalisuusperiaatteen mukaisesti oikeutettuja ja velvoitettuja osallistumaan maksuttomaan perusopetukseen. (Perusopetuslaki 628/1998.) Maahanmuuttajille taataan täten tasa-arvoinen asema suomalaisten kanssa koulutuspalvelujen käyttäjinä.

Perusopetuksen tulee noudattaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita lain 3§ mukaisesti. Siinä arvopohjina ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Kunnille on annettu vapaus itse päättää tavoista, joilla maahanmuuttajalasten opetus toteutetaan. Valtakunnallista säätelyä on vähän.

Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa sellaiset kielelliset, tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että hän pystyisi muiden opiskelijoiden joukossa hakeutumaan tasavertaisesti jatko-opintoihin, ja että hänen persoonallisuuden kehitystään tuettaisiin siten, että hänellä olisi vahva itsetunto ja identiteetti. (Kauhanen, Luokkanen, Manner 1989,17; Opetushallitus 1999.)
Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteet riippuvat siitä, millaista koulutusstrategiaa maahanmuuttajaoppilaisiin sovelletaan. Integraatiostrategian mukaisesti tavoitteena on oppilaiden omaleimaisuuden säilyttäminen. Heitä ei pyritä sulauttamaan valtaväestöön vaan tukemaan tavalla, joka mahdollistaa elämisen valtaväestön keskuudessa omaa kulttuuriaan vaalien. (Kauhanen, Luokkanen, Manner 1989,17.)

Valmistava opetus
Kunnat voivat järjestää perusopetuslain 5 § mukaan perusopetukseen valmistavaa opetusta vasta maahan muuttaneille ja turvapaikanhakijoille. Valmistavan opetuksen laajuus vastaa puolen vuoden oppimäärää. Määrä vaihtelee kunnittain. Opetusryhmät koostuvat tilanteen mukaan eri vuosiluokkien ja kieliryhmien oppilaista.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvien oppilaiden kehitystä ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetuksen siirtymistä varten. Opetuksessa korostetaan tiedollisten ja kielellisten tavoitteiden lisäksi sosiaalista turvallisuutta. Tärkein oppiaine valmistavassa opetuksessa on suomen kieli, mitä opetellaankin kaikilla oppitunneilla. Kieli on kaiken oppimisen perusta. (Korpela 1995, 17; Arajärvi & Aato-Setälä 1999.)

Uskonnon opetus
Uskonnonvapauslain mukaan oppilas tulee vapauttaa uskonnon opetuksesta, jos oppilas kuuluu muuhun uskontokuntaan kuin siihen, mitä oppilaitoksessa annetaan. Vähintään kolmelle uskonnonopetuksesta vapautetulle oppilaalle tulee järjestää heidän oman tunnustuksensa mukaista uskonnonopetusta, jos heidän huoltajat sitä vaativat. Korvaavaa opetusta tai ohjattua toimintaa tulee järjestää oppilaille, joille ei opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa. (Opetuslainsäädäntö 2003, 3.)

<< edellinen | seuraava >>