Opetus Maahanmuuttajien integraatio Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa

<< edellinen | seuraava >>

Saksassa paljon hyviä käytänteitä perusopetuksessa

Pääsääntöisesti näimme eri kouluasteilla hyviä käytänteitä maahanmuuttajien sulauttamiseksi kouluyhteisöön ja ympäristöönsä. Geilenkirchenin Eurooppa-koulussa annettiin tehostettua saksan kielen opetusta lastentarhaikäisille, jotka kuljetettiin tähän ryhmään eri kouluista ja perhepäivähoidosta lyhyiksi tuokioiksi. Esikoulun ja koulun välinen tiedonkulku ja oppilaiden tutustuminen tulevaan kouluympäristöönsä jo varhaisessa vaiheessa edesauttavat kouluun sopeutumista kielellisten taitojen lisäksi. Pidän hyvänä kielen ja sanavaraston teho-opetusta sekä esikoulun ja koulun yhteistyötä. Hyvä myös, että perhepäivähoidossa olevat lapset on otettu opetukseen mukaan. Toisaalta näin pienten lasten opetus voisi tapahtua omassa tarharyhmässä oman lastentarhanopettajan johdolla ilman, että joudutaan kuljettamaan muualle.

Tutustuimme erään toisen koulun ns. KOALA-nimiseen ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti turkkilaisten lasten kaksikielisyyttä ja antaa tehostettua oman äidinkielen opetusta jo varhaisessa vaiheessa lastentarhaiästä lähtien. Tämä ohjelma on kehitetty etenkin sen vuoksi, että turkkilaiset integroituvat huonosti muuhun yhteiskuntaan eikä lasten kielitaito kehity riittävän hyvin. Koulussa oman äidinkielen tunnit on sijoitettu aamuun ja opetuksella on normaalin oppiaineen status. Opettajat tulevat näin työyhteisön tasavertaisiksi jäseniksi. Oppitunteja on viikossa runsaasti (3-5). Äidinkielenopettaja toimii ajoittain myös luokassa yhdessä luokan varsinaisen opettajan kanssa, jolloin tämä vapautuu opettamaan muunkielisiä lapsia pienemmässä ryhmässä ja hyöty koituu kaikille. Suomalaisissa kouluissa voitaisiin myös antaa oman äidinkielen opetukselle normaalin oppiaineen status ja se voisi olla pakollista kaikille, joilla on jokin muu äidinkieli kuin suomi. Samoin oman äidinkielen opetusta voisi olla jo tarhaikäisille, jotta käsitteistö ja sanavarasto kasvavat ja oppilaat saavuttaisivat toimivan kaksikielisyyden. Korkeatasoinen oman äidinkielen hallinta maan oman kielen lisäksi on voimavara koko yhteiskunnalle.

Eurooppa-koulussa seurasimme 4.-luokkalaisten oppituntia, jossa tutustuttiin ryhmätyönä oppilaiden eri kotimaihin. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaiden oma kulttuuri ja tausta ja miten valtaväestön oppilaatkin oppivat arvostamaan toisten syntyperää. Maahanmuuttajaoppilaiden omanarvontunne nousee, kun he ovat ryhmissä asiantuntijan roolissa.

Eurooppa-koulussa opetettiin myös Nato-joukkojen lapsia. Yleisesti ottaen vanhemmat olivat kiinnostuneita antamaan lapsilleen hyvän saksan kielen taidon, vaikka olivatkin asemapaikassaan vain muutaman vuoden. Tähän oli varattu Naton puolesta erityinen määräraha, joten koulu ei joutunut kustantamaan tätä saksan teho-opetusta. Lapset menestyivät koulussa yleisesti ottaen erittäin hyvin. Amerikkalaisilla joukoilla oli sen sijaan omat koulunsa eikä heidän lapsiaan ollut yleisissä kouluissa. Siksi integroituminen ja kielenoppiminen jäi heiltä saavuttamatta.

Aachenissa Hauptschule Aretzstrassessa tutustuimme juuri maahan tulleiden lasten ryhmään, jossa ikävariaatio oli 10 - 16 v. Oppilaat opettelivat saksan äänteitä ja lauserytmiä lorujen lyömäsoittimien avulla. Taitotaso ja koulutausta vaihtelivat paljon. Osa ei tuntenut kirjaimia, koska tulivat maasta, jossa oli erilainen kirjoitusjärjestelmä, osa ei ollut koskaan käynyt koulua. Opettajan mukaan ikäerosta ei ollut haittaa, vaan lapset toimivat hyvässä yhteistyössä. Toinen vuosi käytiin vielä pienessä ryhmässä, jossa saksan kieli oli tärkein oppiaine. Samassa koulussa tutustuimme myös vanhempien oppilaiden (15-16 v.) valmistavaan ryhmään. Koulussa toimi koulun oma yritys, jossa oppilaat saivat harjoitella käytännön taitoja, kuten maalausta, ammattimiesten ja työttömien kanssa yhteistyössä ja tutustuivat näin myös työelämään. Vähitellen oppilaat integroitiin normaaliluokkiin aloittaen taito- ja taideaineista.

Koulussa järjestettiin ohjattua läksyjenlukua. Eurooppa-koulussa sitä hoitivat koulun ulkopuolelta palkatut henkilöt koulutuntien jälkeen. Tässä koulussa opettajat vapaaehtoisesti ohjasivat lapsia puoli tuntia ennen koulun alkamista ja puoli tuntia tunnin mittaisella ruokatauolla. Rehtorin mukaan opettajien ei pitäisi tehdä ilmaista työtä ja hän palkitsi näitä vapaaehtoisia vapauttamalla heidät välituntivalvonnasta. Ohjattu läksyjen luku katsottiin erittäin tarpeelliseksi, sillä vanhemmat eivät usein osaa riittävästi kieltä eivätkä pysty ohjaamaan lapsiaan läksyissä.

Koulutus maahanmuuttajaryhmien opettamiseen tapahtuu rehtorin mukaan käytännön työssä vapaaehtoisuuden pohjalta kiinnostuksesta ja kutsumuksesta. Rehtori arvosti opettajakuntaansa ja kiitti heitä innostuneesta otteesta ja oman työnsä kehittämisestä. Raskasta työtä jaksaa tehdä, kun henki on hyvä ja yhteistyö sujuu, hän sanoi.

<< edellinen | seuraava >>