Moped: O'Zoni

The image “file:///C:/Documents%20and%20Settings/Natasa/Omat%20tiedostot/Ville/oppikirja/oppikirjakuvia%20luku%203/omat%20skannatut/3.24%20Kukkaniitty%20pien.jpg” cannot be displayed, because it contains errors.

Kukkaniitty (© Ville Stambej)

Niitty on aukea puuton alue, jolla kasvaa heiniä ja monenlaisia kukkia. Niistä perhoset, kimalaiset ja muut hyönteiset saavat ruokaa.

Ennen Suomessa oli paljon enemmän hevosia, lampaita ja muita kotieläimiä kuin nykyään. Lähes kaikki Suomen niityt ovat syntyneet siksi, koska ihminen tarvitsi ruokaa näille kotieläimilleen. Niittyjä tarvittiin kesäisin lehmien, lampaiden ja hevosten laitumiksi. Kotieläimet söivät ruohon lisäksi kaikki puun taimet. Näin niityt pysyivät avoimina eikä metsä päässyt kasvamaan niille. Kotieläimiä vietiin myös metsään laiduntamaan. Näin syntyivät puistomaiset metsäniityt.

Eläimille piti varastoida paljon ruokaa Suomen pitkän talven ajaksi. Siksi suuria määriä ruohoa niitettiin niityiltä keskikesällä heinätöissä. Niitettyä ja kuivattua heinää säilytettiin ladoissa.

Heinätöitä Karjalassa 1900-luvun alkupuolella

(Lähde: eKarjala maakuntaportaalin kuvapankki)

Nykyään Suomessa on hevosia ja lampaita paljon vähemmän kuin ennen. Niiden ja muiden kotieläinten ruoka kasvatetaan usein pelloilla. Siksi niityt vähenevät jatkuvasti. Niittyjä onkin alettu suojella, etteivät ne ja niiden kukat ja hyönteiset katoaisi. Uusia niittyjä perustetaan ja hoidetaan esimerkiksi teiden varsilla, vaikka kotieläimet eivät enää tarvitsekaan niiden ruohoa.

Mitä ovat rantaniitty, keto ja avokallio?

Suomen luonnossa on sellaisiakin aukeita paikkoja, joita ihminen ei ole tehnyt.

Rantaniitty on niitty, jolle järven, joen tai meren vesi tulvii vuosittain. Tulva estää puiden juurtumisen ja niittykasvit voivat kasvaa vapaasti.

The image “file:///C:/Documents%20and%20Settings/Natasa/Omat%20tiedostot/Ville/oppikirja/oppikirjakuvia%20luku%203/omat%20skannatut/3.28%20rantaniitty.jpg” cannot be displayed, because it contains errors.

Rantaniitty (© Ville Stambej)

Ketoon niittyä kuivempi ja karumpi aukea paikka, jossa kasvaa heiniä ja kukkia. Keto syntyy paikalle, jossa peruskallio on lähellä maanpintaa. Kallion vuoksi maaperä on hyvin kuivaa, eivätkä puut saa riittävästi vettä elääkseen. Siksi keto pysyy aukeana ilman niittämistä.

The image “file:///C:/Documents%20and%20Settings/Natasa/Omat%20tiedostot/Ville/oppikirja/oppikirjakuvia%20luku%203/omat%20skannatut/3.29%20keto.jpg” cannot be displayed, because it contains errors.

Ketoakin kuivempi kasvupaikka on avokallio. Hyvin harvat kasvit pystyvät kasvamaan kallioilla. Kallion pinnalla pystyvät kasvamaan vain jäkälät ja sammalet .. Kallionhalkeamasta voivat kuivuutta hyvin kestävät kasvit, kuten maksaruoho tai ruoholaukka, saada tarpeeksi vettä ja ravinteita.

The image “file:///C:/Documents%20and%20Settings/Natasa/Omat%20tiedostot/Ville/oppikirja/oppikirjakuvia%20luku%203/omat%20skannatut/3.30%20avokallio.jpg” cannot be displayed, because it contains errors.

Tehtäviä:

Tehkää retki lähimmälle niitylle ja tutkikaa, mitä kasveja ja eläimiä siellä elää. Miltä siellä näyttää, kuulostaa, tuntuu, tuoksuu ja maistuu?
Haastattele isovanhempiasi tai muita vanhoja ihmisiä. Kysy, millaisia ja kuinka paljon kotieläimiä ja niittyjä heidän kotiseudullaan oli heidän lapsuudessaan.
Ottakaa selvää, miltä koulunne lähiympäristö näytti 50 vuotta sitten. Miten ympäristö on muuttunut?

Elinympäristöt

Niityt ja pientaret