Omakotitalon pihapuutarha syyskesällä (© Nataša Stambej)
Pellolla ja puutarhassa ihminen kasvattaa ruokaa itselleen ja kotieläimilleen. Suomen pellot ovat alun perin olleet reheviä lehtometsiä. Niiden puut kaadettiin ja kannot juurineen revittiin irti maasta. Suurimmat kivet koottiin usein peltojen reunoille kasoiksi. Kivettömiä peltoja saatiin ojittamalla soita.
|
|
Pellon ja puutarhan maapohja on multaa. Multa syntyy, kun lierot, sienet, mikrobit ja muut hajottajat hajottavat kuolleita kasvinosia.
Elinympäristönä pelto on aika yksitoikkoinen, sillä yleensä pellossa kasvatetaan vain yhtä kasvilajia. Puutarhassa voidaan kasvattaa pienelläkin alalla useita lajeja.
Suomalaista peltomaisemaa
(© Nataša Stambej)
|
Kasveja, jotka kilpailevat viljelykasvien kanssa ravinteista, vedestä ja valosta, ihminen sanoo rikkakasveiksi. Viljelijä ei halua pellolleen tai puutarhaansa tuholaisia.Sellaisiksi ihminen kutsuu eläimiä, jotka tuhoavat satoa syömällä viljelykasveja.
Hyönteisistä, linnuista, pikkuötököistä ja rikkakasveista on myös hyötyä viljelykasveille. Leppäkertut syövät kirvoja, jotka heikentävät kasveja imemällä niistä tärkeitä nesteitä. Monet linnut syövät hyönteisiä ja lieroja. Monet viljelylle hyödylliset hyönteiset tarvitsevat rikkakasveja ravinnokseen.
Piirros © Daniel Forsman
Leppäkerttu, muurahaisia paimentamassa kirvoja, onkiliero
(© Ville Stambej, Matti T. Laine ja Ville Stambej)
Maamyyrien kaivamat käytävät pitävät mullan kuohkeana. Maamyyrä tekee ilmaiseksi samaa työtä, joka muuten pitää tehdä traktorilla ja auralla.
Maamyyrä eli kontiainen
(© Pascal Dubois) |
|
|
Mitä Suomessa viljellään?
Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2003
Tehtäviä
1. Viereisessä kuvassa näet Suomen neljä viljalajia. Tunnistatko ne?
2. Haastattele jotakuta tuttua, jolla on puutarha. Kysy,
- onko hän koskaan huomannut puutarhassaan tuholaisia ja
- miten hän estää sen, etteivät tuholaiset tuhoa satoa.
3. Ottakaa selvää, miten matokomposti toimii ja perustakaa sellainen luokkaan. Tutkikaa, miten nopeasti madot pystyvät syömään ruoantähteitä ja miten nopeasti madot lisääntyvät.
Kuva: www.energian.net/terveys/info2
4. Järjestäkää näyttely puutarhan antimista. Pohtikaa, miten kasvit kannattaa luokitella esillepanoa varten. Voitte käyttää hyväksenne kasvisten sukupuuta
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/7299F9A8A27870D6C2256E0C00439E89
ja muita tietoja samalla verkkosivustolla
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfoo d/kasvi kset.nsf.
Kutsukaa naapuriluokka kylään ja syökää näyttely.
5. Tehkää retki puutarhaan tai pellonreunaan. Valitkaa seuraavista tehtävistä:
A: Vastaa kysymyksiin!
a) Miltä täällä näyttää, kuulostaa, tuntuu, tuoksuu ja maistuu?
b) Mitä kasveja ja eläimiä havaitsette?
c) Mitä eläimiä täällä ehkä on silloin, kun te ette ole paikalla – esimerkiksi keskikesällä tai yöllä? Ovatko ne jättäneet itsestään jälkiä?
d) Ryhmitelkää edellisten tehtävien eliöt tuottajiin ja kuluttajiin.
e) Mitkä kuluttajista ovat kasvinsyöjiä, mitkä petoja?
f) Asettakaa tuottajat, kasvinsyöjät ja pedot järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon niitä on täällä. Mistä tulos johtuu?
g) Tehkää eliöistä ravintoverkko.
h) Mitkä eliöistä elävät vain pellolla? Entä mitkä tulevat toimeen muuallakin?
B: Peltotutkimus
Jakautukaa ryhmiin. Jokainen ryhmä valmistaa omasta aiheestaan seinälehden. Merkitkää niihin tutkimuspäivä, pellon sijainti ja työn tekijät. Piirtäkää ja leikatkaa seinälehtiin kuvia esimerkiksi eri lajeista. Esitelkää työnne muulle luokalle.
Aiheet:
A Ilmasto - miten vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat pellon elämään, mitä tapahtuu, kun tuulee ja sataa?
B Maaperä - kiertävätkö ravinteet, hajoavatko kuolleet eliöt pellolle vai siirretäänkö niitä pois, löytyykö merkkejä lannoitteista, mistä ne ovat tulleet jne. Tutkitaan, onko maa kovaa vai pehmeää, löytyykö kastematoja jne.
C Valo ja lämpö - onko pelto rinteessä, miten se sijaitsee suhteessa aurinkoon?
D Ihmisen vaikutus - onko pelto tien lähellä, onko liikenne tiellä vilkasta?
