Kulttuurit Vietnamilainen kulttuuri

<< edellinen | seuraava >>

Perhekulttuuri

Vietnamilaiseen perheeseen kuuluu useita sukupolvia. Kuuliaisuus ja selkeä arvojärjestys ovat tärkeitä. Jokaisella on perheessä oma rooli ja tehtävät. Kaikki osallistuvat toimeentulon hankintaan ja perheen töihin.

Vanhempien ja lasten välinen suhde

Vanhempien kunnioittaminen on konfutselaisen moraalin perusta. Lasten on arvostettava vanhempiensa työtä ja ponnistuksia. Isällä on perheessä hallitseva rooli. Hän vaatii lapsilta, vaimolta ja kaikilta perheeseen kuuluvilta tottelevaisuutta. Isä ei yleensä osallistu arkiseen lasten hoitoon. Äiti on perheen tärkein kasvattaja ja hän on usein isää läheisempi.

Entisaikaan kuri oli perheissä nykyistä kovempi ja ruumiillista rangaistusta käytettiin paljon.

Sisarukset

Myös sisarusten kesken pätevät tietyt säännöt ja hierarkia. Vanhemmat lapset huolehtivat nuoremmista. Pienemmät sisarukset vuorostaan kunnioittavat ja tottelevat vanhempia sisaruksiaan.

Tytöt ja pojat

Tyttöjen ja poikien kasvatus on erilaista, koska heiltä edellytetään eri asioita. Poikien tulee kehittää viittä ominaisuutta; hyväsydämisyyttä, oikeamielisyyttä, kohteliaisuutta, kykyä selviytyä ja rehellisyyttä. Tyttöjen hyviä ominaisuuksia ovat käsityötaito, siisteys, puhetaito ja siveys. Taidot valmistavat tuleviin rooleihin. Poikien odotetaan toimivan aktiivisesti yhteiskunnassa ja tyttöjen odotetaan hoitavan kotia ja käyttäytyvän naisellisesti.

Perheen perustaminen ja avioliitto

Entisaikaan perheet päättivät avioliitoista sillä avioliitto oli sukujen välinen sopimus.
Yhteiskunnalliset muutokset ovat vähitellen muuttaneet käsitystä avioliitosta ja perheestä. Nykyisin nuoret tapaavat työpaikoilla, yliopistoissa ja järjestöissä. Maaseudulla järjestetään yhä vielä tapaamisia ja avioliittoja, mutta vanhemmat eivät enää voi pakottaa lapsiaan järkiavioliittoon.

Avioliitto on tärkeä, koska yksin jääminen on vaikeaa vietnamilaiselle. Avioliitto on useimpien tavoite ja haave.

<< edellinen | seuraava >>