Kulttuurit Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunto ja integraatio uuteen kulttuuriin

seuraava >>

Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunto ja integraatio uuteen kulttuuriin

Annika Hongisto
Turun normaalikoulu

Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunnon kehittämiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Mamu-oppilaalla voi olla ensinnäkin sopeutumisvaikeuksia, toisaalta hän voi joutua syrjityksi rotunsa, ulkomuotonsa tai kielensä takia. Myöskin vieraana pidetyt tavat aiheuttavat helposti torjuntaa suomalaislasten keskuudessa.

Tutkimuksissa on todettu, että tottumus vähentää rasismia ja epäilyä vieraita kulttuureja kohtaan. Kuitenkin suomalaiset koulut ovat erilaisia, toisissa on enemmän toisissa vähemmän maahanmuuttajien lapsia. Kaikille tulisi kuitenkin taata myönteinen koulutie.

Koulu voi omalla toiminnallaan tukea maahanmuuttaja-oppilaan sopeuttamista:

• tekemällä hyvää yhteistyötä kodin ja koulun välillä
• suunnittelemalla mamu-oppilaan vastaanotto luokkaan
• antamalla mamu-oppilaalle huomiota ja antamalla mahdollisuus omaan kulttuuri-identiteettiin. Hyvä integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii toisaalta sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin, mutta toisaalta myös vahvaa tietoisuutta omista juuristaan ja näiden juurien arvostamista.
• kiinnittämällä enemmän huomiota monikulttuurisuuskasvatukseen
• opettamalla oppilaita empaattisesti ymmärtämään, millaista on, kun ei ymmärrä kieltä
• tekemällä mamu-oppilaiden omaa kulttuuria tunnetuksi koulussa
• paneutumalla rasismin käsitteeseen ja suomalaisen rasismin ilmenemismuotoihin: keskustelemalla avoimesti ja esimerkein edellä mainituista asioista. Oppilaille ei tulisi vain kertoa mikä on oikein ja mikä väärin, koska rasismi on hyvin monivivahteista. Ennemminkin lasten tulisi elämyksellisesti oppia aistimaan rasistinen ilmapiiri ja sen seuraukset ja edellä mainitun vastakohtana mitä tarkoittaa suvaitsevainen ilmapiiri. Nuori ei muuta rasistisia käsityksiä kiellon kautta vaan kokemuksellisen ymmärryksen kautta. Edellä mainittua kokemuksellisen ymmärryksen omaksumista edistää toki aikuisten avoin rasismikielteisyys.

Kannattaa myös muistaa, että mamu-oppilaiden itsetunto-ongelmilla voi olla ihan sama syntyalusta kuin suomalaisilla lapsilla ja niiden korjaamiseen käyvät samat metodit.

Kun heikosti menestyvät oppilaat saadaan uskomaan, että heidän huonot kouluarvosanansa johtuvat yrittämisen eikä kyvyn puutteesta, heidän suorituksensa alkavat parantua.

Itsetunnoltaan heikot oppilaat ovat tottuneet jatkuviin epäonnistumisiin ja tulkitsevat niiden johtuvan vähäisistä kyvyistä.

Oppilaan sisäinen motivaatio joko voimistuu tai heikkenee sen mukaan, välittyykö hänelle myönteistä vai kielteistä palautetta.
(Peltonen & Ruohotie, 1992, Oppimismotivaatio)

Hyvä kasvattaja tuntee ja hyväksyy itsensä, sillä vain tuntemalla itsensä voi oppia tuntemaan muitakin. Aikuisen oma vahva itsetunto heijastuu lapseen. Itsetunnoltaan vahva aikuinen hyväksyy erilaisuuden ja sietää epävarmuutta. Hänen ei tällöin tarvitse turvautua rankaiseviin kasvatusmenetelmiin. Hän on kärsivällinen ja jaksaa kuunnella lapsia. Aikuisen oma roolimalli on tärkeä lapsen itsetunnon kannalta, sillä empaattinen itseensä luottava elämäntapa voidaan oppia vain toiselta. Tutkimuksissa on todettu, että opettajien itsetuntoon vaikuttaa enemmän oppilailta kuin opettajatovereilta ja rehtorilta saatu palaute. (Leppilampi, Piekkari 1998)

Myös oppilaan itsetuntoa voidaan vahvistaa tai heikentää vuorovaikutuksessa. Hyvä vuorovaikutus tukee oppilaan itsetunnon kehittämistä. Borban itsetunnon mallin pohjana on turvallisuus.(Borba 1989, 7.) Turvallisuuden tunne saavutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa. Kehityskeskustelujen yksi tavoite on tukea oppilaan itsetuntoa, mikä taas edesauttaa oppilasta koulunkäynnin ja oman elämän suunnittelussa.

seuraava >>