Kodin ja koulun yhteistyö Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä ja toiveita

<< edellinen | seuraava >>

4. Opettajien ja vanhempien välisen yhteistyön kehittäminen

Kaksi kolmasosaa vanhemmista koki yhteistyön opettajien ja vanhempien välillä sujuvan riittävän hyvin. Kuitenkin melkein kaikki vanhemmat toivoivat useammin tapaamisia opettajien kanssa. Neljä vanhempaa olisi halukas tapaamaan opettajia kerran kuukaudessa, muut toivoivat tapaamisia 2-3 kk välein. Vanhemmat toivoivat, että yhteistapaamisten aikana opettajat ja vanhemmat voisivat yhdessä miettiä, missä aineissa lapsi tarvitsee tukea ja miten häntä voi parhaiten tukea. Eräs vanhemmista toivoi, että tapaamisissa myös he voisivat kertoa opettajalle, miten lapsella ja perheellä sujuu koulun ulkopuolinen elämä. Eräs vanhemmista kertoi, että lasten edellisessä koulussa opettaja oli pitänyt 1-2 kk välein palavereja, joihin kutsuttiin 4-5 perheen vanhemmat. Hänen mielestään nämä palaverit olivat toimineet hyvin.

Usea vanhemmista toi esiin opettajien työn vaativuutta ja he epäilivät, ettei opettajilla olisi ajallisesti mahdollista tavata vanhempia nykyistä useammin. Eräs vanhemmista esitti toiveen, että mikäli opettajan ei ole mahdollista tavata vanhempia useammin, voisiko olla mahdollista, että opettaja tekisi kuukausittain raportin oppilaan menestymisestä. Raportin lukemista helpottaisi, jos sen voisi saada omalle kielelle käännettynä.

Vanhemmilla oli koulun ja opettajien puhelinnumero, mutta melkein kaikki kokivat yhteydenoton opettajiin vaikeaksi. He toivoivat, että opettaja ottaisi heihin yhteyttä, koska tällöin opettaja voisi valita yhteydenotolle itselleen sopivan ajankohdan. Muutama vanhemmista kertoi kuitenkin itse olevansa opettajiin yhteydessä heti kun aihetta yhteydenottoon tulee. Eräs vanhemmista kritisoi maahanmuuttajavanhempia siitä, että he ovat niin passiivisia koulun suhteen. Hän toivoi, että vanhemmat olisivat itse aktiivisemmin yhteydessä opettajiin ja opettelisivat selviytymään suomen kielellä.

Usein opettajat välittävät vanhemmille informaatiota kirjallisten viestien välityksellä. Vanhemmat kertoivat käyttävänsä viestien sisällön selvittämisessä apunaan sanakirjaa, perheen lapsia ja tuttuja. Joskus viestit olivat omalla äidinkielellä, mikä tietenkin helpotti viestien ymmärtämistä. Useat vanhemmat kokivat oman kielisten opettajien ja avustajien merkityksen tärkeänä. Vanhemmat saattoivat tarvittaessa tarkistaa viestejä tai kysyä neuvoa heiltä. Eräs vanhemmista koki tärkeänä, että vanhemmat varmasti saisivat tietää, jos lapsi joutuisi jälki-istuntoon. Tärkeätä tällöin olisi myös saada tietoon syy, miksi oppilas sai rangaistuksen. Hän tiesi esimerkkejä perheistä, joissa lapsi oli kääntänyt opettajan kirjoittaman viestin jälki-istunnosta tahallaan väärin, niin etteivät vanhemmat saaneet tietää lapsen käyttäytyneen koulussa sopimattomasti.

Lausteen koululla järjestettiin syksyllä 2000 vanhempien ilta erikseen arabian kielisille vanhemmille ja kurdin kielisille vanhemmille. Pääsääntöisesti vanhemmat kokivat oman kielisten vanhempien iltojen olevan hyvä idea. Ne vanhemmat, jotka osasivat jo suomen kieltä hyvin, toivoivat mieluummin kaikille vanhemmille suunnattuja vanhempien iltoja. Tärkeinä aiheina, joita vanhempien illassa voitaisiin käsitellä mainittiin huumeet. Eräs vanhemmista toivoi myös, että mikäli koulussa ilmenisi oppilaiden välillä syrjintää olisi tärkeää kutsua vanhemmat yhteen. Hän ajatteli syrjinnän syynä olevan vanhempien ennakkoluulojen, ja tällöin olisi hyvä, jos vanhemmat voisivat tutustua toisiinsa.

<< edellinen | seuraava >>