Kodin ja koulun yhteistyö Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä ja toiveita

<< edellinen

5. Yhteenveto

Selvitykseen osallistuneet vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä lastensa saamaan opetukseen ja koulun rooliin lasten kasvattajana. Huomattavan suuri osa kutsutuista vanhemmista ei kuitenkaan osallistunut selvitykseen, joten tulosten yleistämisessä täytyy olla varovainen. Voihan hyvin olla, että selvitykseen osallistuivat juuri ne vanhemmat, jotka olivat tyytyväisiä kouluun ja opetukseen.

Suurin vanhempien esiin tuoma oppiaineisiin liittyvä huoli koski suomen kielen ja oman äidinkielen riittämätöntä tuntimäärää. Lisäksi oman äidinkielen toivottiin tulevan selkeämmin osaksi koulun normaalia opetusta. Opettajien haastattelujen pohjalta tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että opettajat suhtautuivat maahanmuuttajalasten äidinkielen opetuksen laatuun melko epäilevästi, koska opettajilla ei ollut yhteistyötä kaikkien äidinkieltä opettavien opettajien kanssa eikä konkreettista tietoa siitä mitä ja miten äidinkieltä opetettiin. Koska moni vanhemmista piti äidinkielen opetusta erittäin tärkeänä, olisikin toivottavaa, että äidinkielen asemaa voitaisiin edelleen kehittää ja selkeyttää.

Maahanmuuttajalasten opetuksen kehittämisessä voitaisiin huomioida myös esimerkiksi seuraavia vanhempien esiintuomia ehdotuksia:

• Selkokieliset, tiivistetyt reaaliaineoppikirjat
• Läksyvihkojen käyttö
• Oman kieliset läksyjentekokerhot

Koulun opettajat voisivat myös miettiä koulun mahdollisuutta jakaa, mainostaa tai myydä koteihin koulussa jo käytössä olevia reaaliaineisiin liittyviä sanastoja.

Vanhemmat olivat tyytyväisiä koulussa opetettaviin käyttäytymissääntöihin, ja siihen, ettei koulussa ilmennyt rasismia tai syrjintää. Vanhempien luottamus kouluun näkyi myös siinä, että vanhemmat toivoivat koulun osallistuvan nykyistä enemmän lasten vapaa-ajan harrastustoimintojen järjestämiseen.

Tammikuussa 2001 opettajien kokemuksista ja kehittämisideoista tehdyn selvityksen mukaan usea koulun opettajista koki, ettei yhteistyö vanhempien kanssa sujunut hyvin. He esittivät syiksi mm. vanhempien heikkoa kielitaitoa, heidän välinpitämätöntä suhtautumista lasten koulunkäyntiin ja luottamuspulaa opettajia kohtaan. Vanhempien toiveita kartoittavaan selvitykseen osallistuneet äidit ja isät toivoivat kuitenkin nykyistä useammin tapaamisia lasten opettajien kanssa. Haastatteluun osallistuneista ei myöskään syntynyt vaikutelmaa, että heidän suhtautumisensa lasten koulunkäyntiin olisi välinpitämätöntä. Haastatteluista jäi tunne, että osa maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmista olisi hyvin halukkaita opettajien ja vanhempien tiiviimmän yhteistyön kehittämiseen.

Vanhempien ja opettajien yhteistyöhön liittyviä kehittämisideoita:

• Nykyistä tiheämmin järjestetyt opettajien ja vanhempien tapaamiset niiden vanhempien kohdalla, jotka ovat halukkaita tiiviimpään yhteistyöhön.
• Kuukausiraportit, joita opettajat voisivat tehdä oppilaidensa koulumenestyksestä.
• Oman kielisten opettajien ja avustajien työpanoksella oli suuri merkitys siihen, että selvitykseen osallistui näinkin monen perheen vanhemmat. Pohdittaessa kodin ja koulun yhteistyön kehittämistä oman kielisten opettajien osallistuminen tuntuisi edelleen hyvin antoisalta ja oleelliselta.
  

<< edellinen