Kodin ja koulun yhteistyö Maahanmuuttajavanhempien käsityksiä ja toiveita

<< edellinen | seuraava >>

2. Opetukseen liittyviä toiveita

Pääsääntöisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä lastensa opetukseen. Usea vanhempi vertaili nykyistä koulua lapsen Suomessa aiemmin olleeseen kouluun ja koki, että lapsi oli nykyisessä koulussa tyytyväisempi. Opettajat saivat myös kiitosta työstään, jonka vanhemmat kokivat arvokkaaksi ja vaativaksi. Muutama vanhemmista koki, ettei halunnut kommentoida opetukseen liittyviä kysymyksiä, koska opetus oli opettajien työtä, ei hänen. Kaksi vanhemmista kritisoi opettajia siitä, etteivät he vanhempien mielestä olleet todella kiinnostuneita lasten menestymisestä. He vain opettavat, mutta oppilaat eivät olleet heille tärkeitä. Myös isoja luokkakokoja kritisoitiin.

2.1. Oppiaineisiin liittyviä toiveita

13 vanhempaa 15:sta toivoi suomen kielen opetusta lisää. He kokivat suomen kielen taidon olevan peruslähtökohta menestymiselle muissa oppiaineissa ja jatko-opiskelupaikkojen saamisessa.

Suurin osa vanhemmista toivoi myös oman äidinkielen opetusta lisää. Opetustuntien vähyyden lisäksi nykyisessä järjestelmässä ongelmaksi koettiin se, että eritasoiset ja eri-ikäiset lapset opiskelevat omaa äidinkieltä samanaikaisesti. Tämän seurauksena vanhemmat kokivat oman äidinkielen opettajan työn olevan erittäin vaativaa, jopa mahdotonta. Omaa äidinkieltä toivottiin osaksi lasten normaalia koulupäivää, niin että tunnit olisivat heti koulun jälkeen. Äidinkielestä toivottiin myös kouluarvosanaa. Nämä muutokset voisivat vanhempien mielestä lisätä lasten opiskelumotivaatiota, jonka osa vanhemmista koki nykyisellään olevan vähäistä. Omaa äidinkieltä toivottiin olevan 3-4 tuntia viikossa.

Oman äidinkielen lisäksi eräs vanhemmista toivoi myös opetusta lapsen kotimaan/etnisen ryhmittymän historiasta. Hän pelkäsi, ettei lapsi osaisi vastata kysymyksiin kuka hän on ja miksi hän on nyt Suomessa.

Eräs vanhemmista toi esiin toiveen koulun jälkeen pidettävän oman kielisen läksyjentekokerhon järjestämisestä. Kerhossa lasten olisi helpompi ymmärtää koulussa käsiteltyjen oppiaineiden sisältöjä ja samalla myös heidän äidinkielensä voisi kohentua.

Myös tukiopetustunteja arvostettiin ja osa vanhemmista toivoi tukiopetustunteja lisää. Tukiopetusta toivottiin suomen kielen lisäksi usein myös matematiikasta ja reaaliaineista. Hämmästyttävältä tuntui, etteivät kaikki vanhemmat tienneet kävikö hänen lapsensa tukiopetuksessa. Eräs vanhemmista toivoi maahanmuuttajaoppilaiden saavan reaaliaineoppikirjoja, jotka olisivat kieleltään nykyistä yksinkertaisempia ja sisällöltään tiivistetympiä. Muutama vanhemmista painotti myös Atk:n oppimisen tärkeyttä. Tietokonetaitojen ajateltiin parantavan lapsen mahdollisuuksia saada aikuisena hyvä työpaikka, ja internetin avulla saatiin tärkeitä tietoja kotimaan tilanteesta.

Vanhemmat eivät juurikaan tuoneet esiin kritiikkiä oppiaineista. Eräs vanhemmista tosin koki, että suomalaisessa koulussa opiskellaan liikaa aineita (esim. puutyö ja musiikki), jotka eivät ole niin tärkeitä. Hän toivoi näiden aineiden sijasta lisää matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja maantietoa. Positiivisena puolena hän kuitenkin mainitsi, että lapset viihtyivät suomalaisessa koulussa paremmin kuin kotimaassa, koska koulupäivät eivät olleet niin raskaita.

2.2. Vanhempien mahdollisuudet tukea lasta opiskelussa

Suurimmalla osalla perheistä oli käytössä sanakirja, mutta kouluissa käytettävistä sanastoista vain harva vanhempi oli tietoinen. Haastatelluista kolmasosalla oli kielitaito sen verran hyvä, että he kokivat voivansa auttaa lapsiaan läksyjen teossa. Myös kaksi heikon kielitaidon omaavaista vanhemmista kertoi voivansa auttaa lastaan matematiikan tehtävissä.

Kolme vanhemmista kertoi olevansa itse vain vähän kouluja käyneitä ja täten lasten tukeminen olisi vaikeaa hyvästä kielitaidostakin huolimatta. Yksi vanhemmista kertoi olevansa itse luku- ja kirjoitustaidoton.

Eräs vanhemmista toivoi oppilaille läksyvihkoa, johon joko opettaja tai oppilas kirjoittaisi päivän läksyt. Näin vanhemmat voisivat paremmin olla tietoisia lastensa läksyistä.

2.3. Muita vanhempien esiin tuomia ongelmia lasten opiskelussa

Jokunen vanhemmista valitti perheen asunnon olevan liian pieni, ja tämä vaikutti heidän mielestään lasten opiskelukykyyn kotona. Vanhemmat myös kertoivat asuvansa kerrostalossa, joka oli hyvin levoton ja sekä he että heidän lapsensa pelkäsivät asua siellä.

Muutama vanhemmista toi esiin myös omaa tai puolisonsa väsymystä ja masentuneisuutta. Vanhemmat ikävöivät ja olivat huolissaan sukulaisistaan ja tämä vaikeutti heidän kykyään tukea lapsia koulunkäynnissä. Vanhemmat toivat esiin myös Suomessa elämiseen liittyviä ongelmia, kuten työttömyyttä ja tekemisen puutetta.

<< edellinen | seuraava >>