Kodin ja koulun yhteistyö Opettajien kokemuksia ja kehittämisideoita

<< edellinen | seuraava >>

Toimintatapoja, joita opettaja oli kehittänyt luokassa auttaakseen maahanmuuttajalapsien oppimista

Opettajat kertoivat pyrkivänsä käyttämään tunneilla selkeää, yksinkertaista kieltä, ja he käyttivät tavallista enemmän aikaa käsitteiden selittämiseen. He myös havainnollistivat käsitteitä kuvien avulla ja kirjoittamalla vaikeita sanoja taululle.

Usea opettaja pyrki parantamaan oppilaidensa opiskelumahdollisuuksia istumajärjestyksen avulla. Suomen kieltä heikosti taitavia sijoitettiin luokan eteen istumaan. Joskus heikosti menestyvän oppilaan viereen sijoitettiin istumaan joko toinen samaa kieltä puhuva oppilas tai menestyvä suomalainen oppilas. Toisaalta eräs opettajista oli sitä mieltä, ettei samaa kieltä puhuvia oppilaita kannattanut laittaa vierekkäin istumaan, jottei paremmin menestyvä rupeaisi holhoamaan huonompaa.

Ainoastaan yksi opettaja kertoi, ettei maahanmuuttajaoppilaiden luokalla olo ollut vaikuttanut opetukseen ollenkaan. Hän kertoi luokan oppilaiden tason olevan muutenkin heikko, eikä hän tästä syystä mielestään suhtautunut maahanmuuttajaoppilaisiin erilailla.

Koulun oppilaiden keskuudessa ei opettajien mielestä juurikaan ilmentynyt syrjintää. Koulun oppilaat olivat tottuneet maahanmuuttajiin. Toisaalta eräs opettaja kertoi maahanmuuttajalasten viettävän enimmäkseen aikaa keskenään. Hän epäili syyksi tapojen eroavaisuuksia ja suomalaisvanhempien ennakkoluuloja. Opettajan mielestä lapsen kulttuuritausta ei ollut määräävä tekijä ystävien saannissa vaan tähän vaikutti enemmänkin lapsen persoonallisuus.

Yksittäisiä hyväksi koettuja toimintatapoja

Suomen kielen lukemaan oppimista pyrittiin tehostamaan parityön keinoin. Oppilaat lukivat pareittain ääneen, jolloin ääneen lukemisaikaa tuli oppilasta kohden huomattavasti enemmän kuin jos lukemista harjoiteltaisiin koko luokan kuullen. Maahanmuuttajaoppilaat saivat kotilukemisekseen helpompia suomen kielen kirjoja kuin suomalaiset oppilaat.

Muutama opettaja oli antanut oppilaansa avuksi selkokielisen reaaliaineoppikirjan. Eräs opettaja oli antanut oppilaille käyttöön reaaliaineisiin liittyvän suomi-oma kieli -sanaston. Opettaja oli myös myöntänyt oppilailleen luvan sanakirjan käyttöön.

Musiikin tunnilla ei käytetty enää niin usein laulukirjoja, koska maahanmuuttajaoppilaat eivät ehtineet lukea laulujen sanoja. Tunneilla opeteltiin lauluja ulkoa.

Muutama opettaja painotti luottamuksellisen suhteen syntymistä opettajan ja oppilaan välille. Luottamuksen syntymistä helpotti, jos opettaja pystyi toimimaan oppilaiden kanssa muutenkin kuin oppitunneilla. Esimerkiksi yhteiset kerhot ja retket lisäsivät luottamuksen syntyä. Opettaja koki hyvän oppilas-opettaja -suhteen lisäävän myös vanhempien luottamusta opettajaan.

<< edellinen | seuraava >>