Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaan itsearviointi ja kehityskeskustelut Turun normaalikoulussa

<< edellinen | seuraava >>

7. ja 8. Luokan maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien käsitys kehityskeskustelusta (kuvio 1.):

Maahanmuuttajanuorten käsitys kehityskeskustelusta (kuvio 2.):

Kysyttäessä vanhemmilta "millaista hyödyllistä tietoa sait kehityskeskustelussa?" maahanmuuttajavanhemmat vastasivat seuraavalla tavalla:

• Sain tietää miten lapseni on koulussa ja miten hän pärjää
• Sain tietää, miten pärjää ja hänen ystävyyssuhteista
• Sain hyviä ja hyödyllisiä tietoja oppilaasta ja koulunkäynnistä

Oma kokemukseni on myös, että maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita lapsensa koulumenestyksestä ja haluavat tietää miten koulussa menee. Tietysti myös maahanmuuttajaperheillä voi olla niin suuria vaikeuksia, että aika-ajoin ei energia riitä lasten kouluasioiden seuraamiseen. Ongelma on kuitenkin universaali ei erityisesti maahanmuuttajiin liittyvä.

Kun huoltajilta kysyttiin, miten he haluaisivat kehittää kehityskeskusteluja, niin maahanmuuttajavanhemmat vastasivat seuraavalla tavalla:

• Kehityskeskusteluun tarvitaan tunti aikaa (nyt oli varattu vain noin 30 min .kirjoittajan huomio)
• Se oli hyvä, sitä ei tarvitse kehittää
• Haluan, että tulee enemmän läksyjä
• Läksyjen tekeminen on epäselvää, onko kotitehtäviä vai ei, poissaoloista heti ilmoitus kotiin

Edellä mainituista voi vetää sen johtopäätöksen, että maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat ja haluavat keskustelumahdollisuuden oman lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista, edelleen vanhemmille on varattava enemmän aikaa. Vanhemmat myös tarvitsevat tarkempaa tietoa toiminnastamme (läksyt). Edellä mainittu ongelma on toki suomalaistenkin lasten vanhempien kanssa.

<< edellinen | seuraava >>