Opetus Uusi opetussuunnitelma maahanmuuttajaopettajan silmin

<< edellinen

5. Pohdinta

Tämän raportin tekeminen antoi mahdollisuuden pohtia omaa työtämme ja maahanmuuttajaopetusta laajemmin. Mielestämme uuden maahanmuuttajaopetusta ja -oppilasta koskevan opetussuunnitelman tavoitteet ovat hyviä. Toteutuessaan ne tukevat oppilaiden Suomeen sopeutumista antaen heille tasavertaisen aseman suomalaisessa koulujärjestelmässä. Näin heillä on paremmat mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja toimia sen aktiivisina jäseninä.

Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii koulutoimelta suurta panostusta maahanmuuttajaopetukseen ja sen koordinointiin. Tämän raportin myötä meille nousi maahanmuuttajaoppilaista neljä tärkeää ryhmää, joiden opetus tulisi ensimmäisenä suunnitella paremmin.

1. Valmistavan opetuksen oppilaat , joiden yksilölliset erot ovat todella suuret. Heidän alkuvaiheen opetuksensa tulisi olla riittävän pitkä. Nyt valmistava opetus kestää puoli vuotta. Jos perusta jo alussa jää hataraksi, sitä on vaikea ja kallistakin paikata myöhemmin muilla tukitoimilla.
2. Kouluun tulevat kielitaidottomat ensimmäisen luokan oppilaat. Koulunkäynnin sujuvalla aloituksella on tärkeä merkitys oppilaan tulevaisuuden kannalta.
3. Oppilaat, jotka ovat kotimaassaan käyneet vain vähän tai eivät lainkaan koulua. Näille oppilaille valmistava opetus ei riitä, vaan he tarvitsevat runsaasti aikaa kielen ja opiskelutaitojen kehittymiseen.
4. Yläasteikäisenä maahan tulevat oppilaat. Osa näistä oppilaista kuuluu ryhmään 3. Osa oppilaista taas kokee kuilun opetettavien asioiden ja riittämättömän kielitaidon välillä liian suureksi (omassa maassaan hyvät oppilaat), mistä seuraa esim. luvattomia poissaoloja ja peruskoulun keskeyttämistä.

Edellisten ryhmien koulunkäynnin suunnittelun lisäksi tulisi mielestämme vastata seuraaviin kysymyksiin.

• Miten yläasteikäisenä maahan tullut oppilas saa päättötodistuksen ja
  todellisen jatko-opintokelpoisuuden?
• Miten heikon koulutaustan oppilas selviää suomalaisluokassa?
  
• Miten ensimmäiselle luokalle tuleva kielitaidoton oppilas selviää?
  
• Miten valmistavaa opetusta voitaisiin kehittää?
  
• Miten käy suomen kielen maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä ja kouluissa esim. [Turun] Varissuolla? Siellä yleistyy huono ja epäkohteliaalta kuulostava suomi, jossa on omat sääntönsä.
• Kuka laatisi maahanmuuttajaopetuksen kehittämissuunnitelman, jossa hyödynnettäisiin käytännön kokemuksia?

Opetussuunnitelma on normi, mutta miten opettaja voi toimia sen mukaan, elleivät oppilaiden oppimisvalmiudet ja opetussuunnitelman tavoitteet kohtaa. Maahanmuuttajaoppilaat ja heidän opettajansa joutuvat useasti liian suuren haasteen eteen, kun oppilaat joutuvat käytännössä hyppäämään monien oppimisessa vaadittavien ja ihmisenä kasvamisessa tarvittavien kehitysvaiheiden yli. Tällaiset tilanteet vievät meidät mahdottomien tehtävien eteen, joissa liian monet uupuvat matkalla ja itsetunto rapisee nollille.

Maahanmuuttajat ovat tulleet maahan jäädäkseen ja parhaassa tapauksessa he voisit olla Suomelle kansainvälinen ja hyväkielitaitoinen voimavara.

Lähteet

Ihalainen, L. 2003. Työmarkkinoille ei saa syntyä kahden kerroksen väkeä. Monitori 1/2003 s.4, Työministeriö.

Olkinuora, E. & Mattila, E. 2001. Miten menee peruskoulussa? Kasvatuksen ja oppimisen edellytysten tarkastelua Turun kouluissa. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:195.

Opetushallitus, 2003. Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna 2003-2004 noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3 - 9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1 - 2. Luku 8 pykälä 49 ja luku 7 pykälät 41 ja 45. Edita Prima Oy, Helsinki, 2003.

Suni, M. 1996. Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito peruskoulun päättövaiheessa. Opetushallitus moniste 11/1996.

<< edellinen