Moped
Lomakkeet
Opetus
Koulun arki
Terveys
Oppilashuolto
Koti ja koulu
Kulttuurit
Materiaalit
Kalenteri
Sivuinfo
Haku
 

Opetus Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivät

<< edellinen | seuraava >>

Luetun ymmärtäminen

Anita Kivinen

(tutkija Heidi Vaarala, Jyväskylän yliopisto, 10.10.2006)

Tutkija Heidi Vaarala Jyväskylän yliopistosta luennoi aiheesta Luetun ymmärtäminen. Hän jatkoi Jyväskylän yliopiston professori Maisa Martinin luennon teemaa luetun ymmärtämiseen liittyvistä sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden näkökulmista.

Opiskelun kannalta luetun ymmärtämisen taito on hyvin oleellinen asia. Tutkimusten mukaan kielen opiskelussa vaikeinta on puheen ja tekstin ymmärtäminen. Monet maahanmuuttajaopiskelijat arvioivat kuitenkin kielitaitonsa todellisuutta huomattavasti paremmaksi. Tekstin ymmärtämisen vaikeus johtuu osittain siitä, että nominatiivin ja sen taivutusmuotojen välillä saattaa olla suuriakin vaihteluita. Myös kulttuuriset erot vaikuttavat luetun ymmärtämiseen, koska meidät on kasvatettu tiettyihin kulttuurisiin skeemoihin. Opettajan pitäisi ottaa huomioon myös eri-ikäisten oppilaidensa näkökulma. Vaaralan mukaan tämä näkökulma on täysin sivuutettu opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Vaarala pohti luennossaan myös sitä, miten vähäisellä kielitaidolla varustettu oppilas voisi ilmaista sen, mitä hän tekstistä kulloinkin ymmärtää. Vaaralan mukaan opettajan pitäisi kannustaa oppilasta ilmaisemaan ymmärtämystään vaikkapa miimisesti, piirtämällä, omalla äidinkielellään tai tulkin välityksellä. Myös reaaliaineiden kokeita pitäisi voida suorittaa vaihtoehtoisilla tavoilla, esimerkiksi suullisesti.

Vaarala kehottaa käyttämään alusta asti rohkeasti autenttisia tekstejä luetun ymmärtämisen harjoitteluun. Opettaja voi tietenkin suorittaa tekstien vaikeusasteen suhteen valintaa ryhmän mukaan. On myös olemassa kielenopetusta varten suunniteltuja tekstejä, jotka muistuttavat autenttisia tekstejä. Funktionaalisuuden näkökulmasta mikä tahansa teksti voi olla relevantti. Vaikeastakin autenttisesta tekstistä, kuten sanomalehdestä voi täysin kielitaidotonkin saada irti monenlaisia asioita. Tukea saa esimerkiksi kuvista, päivämääristä ja sukulaissanoista.

<< edellinen | seuraava >>