Opetus Maahanmuuttajaoppilaat suomalaisessa peruskoulussa

<< edellinen | seuraava >>

1. Johdanto

Monikulttuurisuus näkyy selvästi koko ajan kansainvälistyvässä yhteiskunnassamme. Koulu ei tässä suhteessa muodosta poikkeusta. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä kouluissamme onkin lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi. Suomen perusopetuksen kouluissa opiskelee, opetushallituksen lokakuussa 2001 kokoaman tilaston mukaan, noin 13260 maahanmuuttajaoppilasta. Tässä oppilasryhmässä on taustaltaan hyvin erilaisia lapsia ja nuoria. Suurimpia oppilasryhmiä ovat venäläiset, virolaiset, somalit ja entisen Jugoslavian ja Irakin alueelta tulleet oppilaat. Kouluissamme opetettiin lukuvuonna 2000-2001 oppilaiden omana äidinkielenään 49 eri kieltä (Väestörekisterikeskus 2003). Mikäli ennuste maahanmuuton jatkumisesta nykyisessä laajuudessa toteutuu, maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärä vuonna 2010 tulisi olemaan noin 180 000 ja perusopetuksessa opiskelevien määrä oletetaan olevan noin 15 000 (Koponen 2000, 15). Tämän vuoksi kaikilla opettajilla tulisi olla valmiudet maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen. Tämä tarkoittaa toisaalta monikulttuurista näkökulmaa opetettaviin asioihin ja toisaalta kaksikielisyysdidaktiikan käyttämistä kaikessa opetuksessa.

Keskeistä on, miten hyvin koululaitoksemme pystyy auttamaan maahanmuuttajaoppilaita kotoutumaan Suomeen. Onnistunut kotoutuminen edellyttää suomi toisena kielenä opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen järjestämistä sekä oppilaan muun oppimisen ja kulttuurin tukemista. Monikulttuurisuuden kohtaaminen voi olla opettajille rankka kokemus ja siihen voi liittyä monenlaisia ongelmia (Pollari 1999, 161; Koponen 2000, 40). Toisaalta koulujen monikulttuurisuus on haaste opettajille ja koko kouluyhteisölle. Haasteisiin vastaaminen onnistuu yhteistyötä tehden ja suvaitsevaisuutta korostaen. (Sarkkinen 1999, 121,124.)

Nykyisessä peruskoulussa yksi keskeisimpiä asioita on työn tuloksien ja opetusjärjestelyjen toimivuuden arviointi. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien opettajien työtä värittää usein joko todellinen tai liioiteltu vaikutelma häiriöiden ja ongelmien lisääntymisestä sekä niistä aiheutuva riittämättömyyden tunne. Ongelmien ja häiriöiden syyt ja ratkaisumallit vaihtelevat tapauskohtaisesti. Yleistyksiä näiden perusteella on hankala tehdä.

Lähes kymmenen vuotta maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäynnin erilaisia vaiheita seuranneena olen huomioinut, että suomalainen koulukulttuuri, opettajien kokemukset ja asenteet ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä koulua maahanmuuttajalasten kannalta rohkaisevampaan suuntaan niin, että heidän erilaiset taustansa hyödynnettäisiin positiivisena voimavarana.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kirjallisuuden perusteella

• Millaiset edellytykset peruskoululla on integroida maahanmuuttajaoppilaat
  yleisopetukseen.
• Millaisia opetusmalleja ja tukitoimia tarvitaan ja
• Minkälaisia yleisopetukseen integroitujen maahanmuuttajaoppilaiden kanssa
  työskentelevien opettajien kokemukset ja ongelmat ovat

Lisäksi tässä tutkimuksessa laaditaan lomake tiedonkulun lisäämiseksi päiväkodin ja koulun välillä maahanmuuttajalapsesta. Kun koulu saa tiedon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kouluun tulevista maahanmuuttajaoppilaista, helpottuu sekä opettajan että maahanmuuttajaoppilaan koulun aloittaminen.

<< edellinen | seuraava >>