Opetus Erityistukea tarvitsevat oppilaat

<< edellinen | seuraava >>

Milloin laaditaan oppimissuunnitelma, milloin HOJKS?

Esimerkki työskentelyn etenemisestä ja työnjaosta

Esimerkiksi kielellisen vaikeuden; joka usein ilmenee lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen vaikeutena; kuntoutuksessa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla voidaan edetä portaittain (seuraavalle portaalle on tarvetta mennä, vain jos edelliset toimet eivät ole auttaneet):

1. Perusopetus

• Lasta opetetaan normaalisti perusopetusryhmässä ja tuetaan oppimista kotona

2. Tukiopetus ja perheen tuki lapselle

• Jos oppiminen on hidasta, annetaan oman opettajan toimesta tukiopetusta ja lisätehtäviä, sekä keskustellaan vanhempien kanssa heidän näkemyksistään.

3. Erityisopettajalta apua

• Pyydetään erityisopettajan apua vaikeuden syyn ja tarvittavan yksilöllisemmän opetusmenetelmän kokeilemiseksi. Vanhempien on hyvä tietää, jos heidän lapsensa käy erityisopetuksessa ja yhteistyössä tuetaan oppilaan koulunkäyntiä.

4. Erityisopettajan tutkimus

• Erityisopettaja tekee arvion luki-tutkimuksilla, jotka sisältävät oppimisen laadun ja määrän tarkastelun, sekä lyhyitä tehtäviä kynän käsittelytaidoista, kuulomuistista, ymmärtämisestä ja kielen rakenteesta. Tarvittaessa erityisopettaja mittaa lukunopeuden tai tekee luki-häiriön tyyppiä etsivän kartoituksen.

5. Sisäinen oppilashuolto

• Käsitellään lapsen erityisen tuen tarvetta koulun sisäisessä oppilashuoltoryhmässä, jossa vanhemmat ovat mukana.

6. Asiantuntija-apu

• Haetaan ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi johtavalta erityisopettajalta / erityisosaamiskeskuksista tai psykologisista tutkimuksista.

7. Vapaaehtoinen henkilökohtainen oppimissuunnitelma

• Kootaan tarvittava joukko kokoukseen koululle ja laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

8. Henkilökohtainen opetussuunnitelma perusopetusryhmässä

• Seurataan suunnitelman tavoitteiden toteutumista.

9. Erityisasiantuntija-apu

• Jos näyttää siltä, että näillä toimilla ei saada riittävää edistystä aikaiseksi, voidaan kääntyä vielä esimerkiksi lapsen kehityksen ja opetuksen erityisasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Keskussairaalan lastenneurologin tutkimuksiin, tai neuropsykologiseen tutkimukseen. Hankitaan lausunto erityisopetuksen tarpeesta ja oppivelvollisuudesta.

10. Kuntoutus

• Otetaan lapsen kielen kehityksen tukemiseen tarkoitetut puheterapia tai neuropsykologinen kuntoutus osaksi oppimisuunnitelmaa.

11. HOJKS integroituna tai pienryhmässä yleisopetuksen opetussuunnitelmassa

• Jos lapsi ei ole autettavissa edellä kuvatuilla toimilla , pyritään muokkaamaan oppimisympäristöä sopivammaksi esimerkiksi siirtämällä lapsi määräajaksi erityisopetukseen oman koulun pienryhmään (jos sellainen on) tai lisätään osa-aikaisen erityisopetuksen määrää ja tehdään HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

12. HOJKS ja yksilöllistetty/mukautettu opetussuunnitelma

• Jos tarvitaan jatkuvasti erityisopetusta ja vaarana on jäädä toistuvasti luokassa jälkeen yleisopetuksen opetussuunnitelmasta, on oppilaan oikeusturvan kannalta järkevää edetä yksilöllisen, mukautetun opetussuunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja vuosittain tarkistaa opetussuunnitelman tarpeellisuus yhteistyössä vanhempien kanssa.

Esimerkkimalli HOJKS-prosessista

Kirjassa "Sanat sekaisin?" (toim. Ahonen, Timo; Siiskonen Tiina ja Aro Tuija. PS-kustannus 2001.) Pirkko Virtanen, Oiva Ikonen ja Tiina Siiskonen esittävät seuraavan seitsenvaiheisen mallin esimerkkinä HOJKSin suunnittelusta ja toteutuksesta:

1. Orientaatio ja suunnittelu

• HOJKS-työryhmän puheenjohtajana opettaja suunnittelee HOJKSin laatimisen ja perehdyttää muut sen käyttöön.
• Opettaja selvittää HOJKSin lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista johtuvat asiat, oppilaan poikeudet ja velvollisuudet sekä opetuksen tavoitteet kasvatus- ja opetusvastuussa oleville henkilöille (kuten koulun muulle henkilöstölle, huoltajille ja tukipalveluista vastaaville henkilöille.)
• Koulun rehtori vastaa siitä, että oppilaiden HOJKSit ovat ajan tasalla ja asianmukaisesti laaditut.

2. Oppilaan ohjaaminen asiantuntijan luokse

• HOJKS-työryhmän jäsenet selvittävät alkuarvioinnin aikana asijantuntijoiden käytön tarpeen.
• Oppilas ohjataan asijantuntijan (koulupsykologin, erilaisten terapeuttien jne.) luokse, kun tarvitaan lausuntoja opetuksen ja tukipalvelujen järjestämiseksi.

3. Alustava arviointi

• Arvioidaan oppilaan käyttäytymistä, opintomenestystä ja oppimiskykyä.
• Arvioidaan niitä koulumuotoja, luokkasijoituksia ja oppimisympäristöjä, jotka voisivat sopia oppilaalle.
• Arviointi perustuu aiempaan tietoon oppilaasta sekä testien ja havainnoinnin tuloksiin.

4. HOJKSin perusan luominen

• Kun tiedot oppilaasta on kerätty, työryhmä laatii HOJKS-luonnoksen, joka sisältää oppilaan nykytilanteen arvion, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä niihin liittyvät tukipalvelut.
• Sovitaan oppilaan arvioinnin perusteista ja kriteereistä.
• Oppilaan edistymistä seurataan tavoitteiden saavuttamisen, vähiten rajoittavan ympäristön vaatimusten ja voimavarojen riittävyyden perusteella.

5. Henkilökohtaisten ohjelmien laatiminen

• HOJKSia laadittaessa oppilaan opetuksesta vastaavien tulee
  

• muotoilla HOJKSin tavoitteet lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiksi,
• valita opetusmenetelmät ja -materiaali,
  
• kehittää seurantajärjestelmä oppilaan edistymisen seuraamiseksi,
• muokata työjärjestys ja suunnitella toiminnat oppilaan opetustavoitteiden mukaisiksi,
• jakaa vastuu HOJKSin toteuttajien kesken,
• varnistaa tukipalvelujen saaminen sekä
• määritellä ajankohta oppilaiden suoritusten ja HOJKSin arviointiin lukuvuoden lopussa.

6. Oppilaan opettaminen

• Opetuksen tulee perustua lyhyen aikavälin tavoitteisiin.
• Opetusmateriaalien tulee olla oppilaalle sopivia.
• Oppilaan suoritusten hyväksymiskriteerit tulee määritellä.
• Opettajalla tulee olla tietoa yksilöllistämisen mahdollistavista erityismenetelmistä.
• HOJKSissa tulee olla tietoa myös oppilaan oppimistyylin ja strategioiden huomioonottamisesta, oppimisprosessin seurannasta sekä erilaisten opetusmenetelmien käytöstä kuten yhteistoiminnallisesta ja kokemuksellisesta oppimisesta, projektityöskentelystä, teemaopiskelusta sekä oppiainekokonaisuuksista.
• Oppilaan kannalta opetuksen toteuttamisessa on oleellista
  opetettavien asioiden tärkeys oppilaan kannalta,
  

• oppimistehtävien ja oppilaan kykytason vastaavuus,
• oppimisen eteneminen sopivin askelin,
• asioiden toistaminen ja kertaaminen sekä ylioppiminen,
• opetuksen monikanavaisuus,
• opetuksen konkreettisuus,
• oppilaan kykytasolle sopiva kommunikointitapa,
• tehokkaiden vahvistajien löytäminen sekä
• jatkuva arviointi ja tavoitteiden tarkistaminen.

7. HOJKSin seuranta ja arviointi

• HOJKSia muokataan jatkuvasti, samoin tarkkaillaan tavoitteiden toteutumista, oppimateriaalia, opetusvälineitä ja muita voimavaroja.
• Oppilaan itsemääräämisoikeutta ja mielipiteitä kunnioitetaan.
• Oppilaan henkilöhistoria otetaan aina huomioon.
• Oppilaan suorituksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti.
• Huolehditaan siitä, että työryhmä tapaa riittävän usein (HOJKS-palaverit, arviointikeskustelut jne.)
• Lukuvuoden lopussa oppilaalle annetaan numeroarvioinnin lisäksi sanallinen arviointi.
• HOJKS laaditaan seuraavaa lukuvuotta varten

<< edellinen | seuraava >>