Kulttuurit Venäläinen kulttuuri

<< edellinen | seuraava >>

Tapakulttuuri

Venäläisten isännimien historiaa

Isännimellä on pitkä ja värikäs historia. Asiakirjoissa sitä käytettiin jo 900-luvulla, jolloin käyttöoikeus oli vain ruhtinailla. Myöhemmin oikeuden saivat korkeampaan säätyyn kuuluvat. Oikeuden isännimeen antoi tsaari. Se tarkoitti kuulumista aatelissäätyyn ja oikeutti maatilan ja oikeuksien perintään isältä. Tavallisen ihmisen kohdalla merkittiin asiakirjoihin vain kenen poika tai tytär henkilö oli.

Puhuttelu

Venäläiseen kulttuuriin kuuluu iäkkään ihmisen ja naisen kunnioittaminen. Se ilmenee nonverbaalisena viestintänä; mies tervehtii ensin naista ja nuori vanhempaa. Kun keskustelukumppanit ovat samanarvoisia, tervehtii ensin se, jolla on hyvät käytöstavat.

Perinteiset etikettisäännöt ovat säilyneet Venäjällä. Kädelle suuteleminen ei ole kovin harvinaista. Kättely kuuluu virallisiin tilanteisiin. Nainen ei kättele kovin herkästi edes virallisessa tilanteessa. Hän voi kumartaa kohteliaasti.

Venäläiset teitittelevät yleensä toisiaan. Sinuttelu ilmaisee yhteenkuuluvuutta, se on merkki läheisistä ihmissuhteista.

Keskustelu

Puheaktiivisuus on venäläisessä kulttuurissa tärkeä asia. Pitkät tauot, hiljaisuus tai yksitoikkoiset vastaukset tulkitaan haluttomuudeksi luoda ja ylläpitää henkilökohtaisia kontakteja. Puhekielessä käytetään paljon sanontoja - Tehdään niin! Mikäs siinä! - , jotka tarkoittavat, että tehdään jotain yhdessä. Venäläinen ilmaisee tunteensa ja esittää mielipiteensä suomalaista avoimemmin.

Vierailu

Kylässä käymiseen varustaudutaan hyvin, koska pelkästään kahville ei poiketa vaan kylään mennään pyhävaatteissa ja hyvissä ajoin. Tuliaisia pitää olla aina.

Isäntä tarjoaa yleensä vieraille mahdollisuuden käsienpesuun, koska silloin on mahdollisuus käydä vessassa ennen pitkää ja nestepitoista ruokailua. Venäläinen ei koskaan kerro muille menevänsä vessaan. Pöydästä ei poistuta kesken aterian ellei kaikille ole julistettu jaloittelutaukoa.

<< edellinen | seuraava >>