Kulttuurit Venäläinen kulttuuri

<< edellinen | seuraava >>

Juhla- ja vapaapäivät

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (1991) venäläisten elämään ovat palanneet virallisesti kirkolliset juhlat. Ortodoksinen uskonto on osittain sulautunut kansanperinteisiin ja arkielämään. Ortodoksisuus on venäläisille osa identiteettiä. Vanhan juliaanisen ajanlaskun mukaan uusi vuosi alkaa Venäjällä 14. päivä tammikuuta. Uudenvuodenaatto on suurin juhla. Pääsiäinen on suurempi juhla kuin joulu. Siihen liittyy seitsemän viikon suurpaasto. Pääsiäisaattona mennään kirkkoon.

Muita juhlapäiviä ovat mm. vappu, voitonpäivä ja Venäjän itsenäisyyspäivä.

Ruokailu ja pukeutuminen

Venäläisiin ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet ortodoksisen kirkon määräämät pitkät paastot, joiden jälkeen on herkuteltu.

Kaikilla aterioilla tarjotaan runsaasti tummaa ja vaaleaa leipää. Päivällinen sisältää yleensä neljä ruokalajia. Ensin tarjoillaan "zakuskit" eli alkupalat. Niiden jälkeen syödään voimakas ja ravitseva keitto ja sitten pääruoka. Varsinaisen jälkiruuan jälkeen tarjotaan vielä usein teetä ja makeita leivonnaisia.

Venäläiset käyttävät paljon rasvaa (öljyä ja smetanaa) ruuan valmistuksessa. Ruokaa on myös runsaasti. Venäläiseen keittiöön kuuluvat erilaiset piirakat. Suolaiset piirakat saattavat korvata pääruuan ja makeita piirakoita syödään teen kanssa milloin tahansa. Mausteita käytetään paljon ja valkosipuli on yleinen mauste. Myös yrtit ja sitruunamehu ovat käytössä. Venäläinen sinappi on paljon suomalaista tulisempaa ja myös piparjuuri on suosittu.

Venäläiset pukeutuvat aika konservatiivisesti. Miehet käyttävät pukuja tai yhdistelmäpukuja. Pukeutuminen on usein vaatimatonta ja huolimatontakin. Korkeassa asemassa olevat naiset eivät käytä minihameita, housupukuja tai voimakkaita meikkejä.

<< edellinen | seuraava >>