Kulttuurit Islamin maiden musiikki

<< edellinen | seuraava >>

Melodia ja rytmi

Arabialaisen musiikinteorian tärkein käsite on makam (maqam), jolle ei länsimaisessa käsitteistössä ole tarkkaa ja yksiselitteistä määritelmää. Makam on laulu- ja soitinimprovisaation pohjana oleva moodi, joka koostuu tietyistä sävelistä ja näiden välisistä intervalleista. Jokainen makam edustaa tiettyä tunnetilaa. Tässä makam muistuttaa intialaista rãgaa. Paitsi asteikko, makam on myös asteikon pohjalta tapahtuva improvisoitu esitys. Esityksessä makam hahmottuu improvisoiduiksi jaksoiksi, joiden välillä on tauko. Improvisointi keskittyy asteikon johonkin kohtaan ja melodia kiemurtelee sen ympärillä sisältäen runsaasti koristelua.

Arabialaisen musiikin teoria tuntee yli sata klassista makamia, joilla kullakin on oma nimensä. Esimerkiksi Rast -makam välittää kuulijoilleen ylpeyttä, henkistä terveyttä sekä maskuliinisuutta. Bayat -makam puolestaan ilmaisee elinvoimaa, iloa ja naisellisuutta.

Kun makam toteutetaan soittimen avulla, sitä nimitetään taqsimiksi kun taas layali on makamin laulettu versio. Makamissa, taqsimissa ja layalissa rytmin luo esittäjä esityksessä. Rytmi on siis vapaa, koska se ei ole sidoksissa mihinkään musiikin tahtilajiin eikä runomittaan.

On olemassa myös toinen tapa, joka perustuu rytmikaavaan. Tällaista rytmiikkaa käytetään läpisävelletyissä teoksissa, jotka edustavat makamin rinnalla toisen tyyppistä musiikintuottotekniikkaa. Tämä musiikki perustuu yhtyeisiin, joiden soittajat ovat opetelleet saman melodian. Jokainen soittaja muuntelee sitten melodiaa omalla, soittimeensa sopivalla, tavalla.

Rytmikaavaa kutsutaan nimellä quasn. Se voi pisimmillään käsittää jopa 176 yksikköä. Jotkut kaavat ovat tasajakoisia, esim. sayrah 2/4 tai dardj 4/4. Toiset taas ovat epätasajakoisia, esim. aqsaq 9/8 tai aoufar 19/4!

<< edellinen | seuraava >>