Oppilashuolto

Ikävä äitiä

Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset maahanmuuttajat

Luentomuistio

Kyseessä on alle 18-vuotias kotimaansa ulkopuolella oleva lapsi, joka on joutunut eroon molemmista vanhemmistaan tai huoltajastaan.

1990-luvulla on saapunut yli 1 200 noin 14-17 -vuotiasta nuorta, joista suurin osa on Somaliasta. Nuorista 60% on poikia. He asuvat ryhmä- ja perheryhmäkodeissa ympäri Suomea tai sukulaisperheessä. Lähdön syitä ovat esim. sisällissota tai muu aseellinen konflikti, julkisen järjestyksen romahtaminen, vaino, ihmisoikeusloukkaukset, uhka joutua lapsisotilaaksi.

UNICEF luokittelee ns. "korkean riskin" maat. Vanhempi tai vanhemmat voivat lähettää lapsensa tai tämä on joutunut eroon jo kotimaassaan.

Pakolaisuuden kokemuksia ovat sota, väkivalta, menetykset, pakolaisleirillä asuminen. Lapset tuntevat turvattomuutta ja hylätyksi tulemista. Pakomatka on usein jännittävä ja vaarallinenkin. Lapsi tai nuori on menettänyt tutun ja turvallisen ympäristönsä (vanhemmat, perhe, koti, ystävät).

Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat ero vanhemmista ja huoli perheestä. Monilla on psykologisia ja psykosomaattisia oireita. Asuminen laitoksessa tai huoltajaperheessä voi olla vaikeaa. Kouluvaikeudet ovat yleisiä ja pitkä epävarmuus turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätöksissä ahdistaa. Rasismi ja läheisten, turvallisten aikuissuhteiden puuttuminen altistavat syrjäytymiselle. Nuoren identiteetin muodostus häiriintyy, kun oman kulttuurin menettäminen ja kielen unohtaminen uhkaa.

Koulunkäynti- ja kouluvaikeudet ovat yleisiä. Vieras kieli ja vaikeat oppisisällöt hankaloittavat oppimista ja aiheuttavat keskittymisvaikeuksia. Taustalla on myös huoli perheestä ja kokemukset kotimaassa. Lapsilla on muistiongelmia (kognitiiviset ongelmat) ja he kokevat erilaisuutta ja yksinäisyyttä. Koulua arvostetaan ja siitä tunnetaan vastuuta, mutta esimerkiksi peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole helppoa.

Koulu voimavarana antaa tukea ja pysyvyyttä ja vahvistaa lapsen itsetuntoa ja sopeutumista. Turvallinen ja kannustava oppimisympäristö auttaa lasta. Aina on hyvä tehdä alkuselvitys lapsen tai nuoren tilanteesta. Oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen ovat tärkeitä. Myös opettajan työssä jaksaminen on huomioitava.

Helpottavia tekijöitä:

• anomusten käsittelyn nopeuttaminen
• terapeuttinen ja psykologinen apu
• läheiset aikuissuhteet ja kontaktit omaan etniseen ryhmään
• kulttuurin ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuus
• ystäväperhe, tukihenkilö
• koulunkäynnin tukeminen ja opettajien kouluttaminen
• perheiden tukeminen (huoltajaperheen ja oman perheen kohtaaminen), pyritään välttämään tilannetta, jossa lapsesta tai nuoresta tulisi myöhemmin saapuneen perheensä tulkki ja ohjaaja

Reetta Helander, Väestöliitto

Luento Opetushallituksen "Terve itsetunto - maahanmuuttajalapset ja -nuoret" -koulutuspäivässä 7.2.2002

Yhteenvedon laatinut Päivi Luoma, Lausteen koulu

Kts. myös teos "Ikävä äitiä… ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa", Reetta Helander & Anna Mikkonen, 2002.