Oppilashuolto
Ikävä äitiä
Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset maahanmuuttajat
Luentomuistio
Kyseessä on alle 18-vuotias kotimaansa ulkopuolella
oleva lapsi, joka on joutunut eroon molemmista vanhemmistaan
tai huoltajastaan.
1990-luvulla on saapunut yli 1 200 noin 14-17 -vuotiasta
nuorta, joista suurin osa on Somaliasta. Nuorista 60% on poikia.
He asuvat ryhmä- ja perheryhmäkodeissa ympäri
Suomea tai sukulaisperheessä. Lähdön syitä
ovat esim. sisällissota tai muu aseellinen konflikti,
julkisen järjestyksen romahtaminen, vaino, ihmisoikeusloukkaukset,
uhka joutua lapsisotilaaksi.
UNICEF
luokittelee ns. "korkean riskin" maat. Vanhempi
tai vanhemmat voivat lähettää lapsensa tai
tämä on joutunut eroon jo kotimaassaan.
Pakolaisuuden kokemuksia ovat sota, väkivalta, menetykset,
pakolaisleirillä asuminen. Lapset tuntevat turvattomuutta
ja hylätyksi tulemista. Pakomatka on usein jännittävä
ja vaarallinenkin. Lapsi tai nuori on menettänyt tutun
ja turvallisen ympäristönsä (vanhemmat, perhe,
koti, ystävät).
Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat ero vanhemmista
ja huoli perheestä. Monilla on psykologisia ja psykosomaattisia
oireita. Asuminen laitoksessa tai huoltajaperheessä voi
olla vaikeaa. Kouluvaikeudet ovat yleisiä ja pitkä
epävarmuus turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätöksissä
ahdistaa. Rasismi ja läheisten, turvallisten aikuissuhteiden
puuttuminen altistavat syrjäytymiselle. Nuoren identiteetin
muodostus häiriintyy, kun oman kulttuurin menettäminen
ja kielen unohtaminen uhkaa.
Koulunkäynti- ja kouluvaikeudet ovat yleisiä. Vieras
kieli ja vaikeat oppisisällöt hankaloittavat oppimista
ja aiheuttavat keskittymisvaikeuksia. Taustalla on myös
huoli perheestä ja kokemukset kotimaassa. Lapsilla on
muistiongelmia (kognitiiviset ongelmat) ja he kokevat erilaisuutta
ja yksinäisyyttä. Koulua arvostetaan ja siitä
tunnetaan vastuuta, mutta esimerkiksi peruskoulun jälkeinen
koulutus ei ole helppoa.
Koulu voimavarana antaa tukea ja pysyvyyttä ja vahvistaa
lapsen itsetuntoa ja sopeutumista. Turvallinen ja kannustava
oppimisympäristö auttaa lasta. Aina on hyvä
tehdä alkuselvitys lapsen tai nuoren tilanteesta. Oman
äidinkielen ja kulttuurin tukeminen ovat tärkeitä.
Myös opettajan työssä jaksaminen on huomioitava.
Helpottavia tekijöitä:
- anomusten käsittelyn nopeuttaminen
- terapeuttinen ja psykologinen apu
- läheiset aikuissuhteet ja kontaktit omaan etniseen
ryhmään
- kulttuurin ja uskonnon harjoittamisen mahdollisuus
- ystäväperhe, tukihenkilö
- koulunkäynnin tukeminen ja opettajien kouluttaminen
- perheiden tukeminen (huoltajaperheen ja oman perheen kohtaaminen),
pyritään välttämään tilannetta,
jossa lapsesta tai nuoresta tulisi myöhemmin saapuneen
perheensä tulkki ja ohjaaja
Reetta Helander, Väestöliitto
Luento Opetushallituksen "Terve itsetunto
- maahanmuuttajalapset ja -nuoret" -koulutuspäivässä
7.2.2002
Yhteenvedon laatinut Päivi Luoma, Lausteen
koulu
Kts. myös teos "Ikävä
äitiä
ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset
Suomessa", Reetta Helander & Anna Mikkonen, 2002.
|