Opetus

Maahanmuuttajat teknisen työn tunnilla

Antti Valtola

Tekninen työ ei ole lukuaine, vaan nimensä mukaisesti teknistä työskentelyä. Useimmissa kunnissa ja kouluissa teknisen työn opetussuunnitelmassa mainitaan sellaisia sanoja ja asioita kuten työturvallisuus, työvälineiden oikea käyttö tai itsenäinen käsityöprosesin hallinta.

Puutteita kommunikaatiossa

Osalla maahanmuuttajista on luonnollisesti vielä puutteita suomen kielen taitamisessa. Teknisen työn opetuksessa on toki se etu, että hyvin monet työvaiheet voi näyttää. Kun opettaja vaihe vaiheelta esimerkiksi opettaa turvallisen pylväsporalla poraamisen, ei sanoja välttämättä tarvita lainkaan. Tänään viimeksi (17.3 2004) tein juuri niin, eikä suomea taitamaton venäjän kielinen oppilas voi sanoa, ettei hän tietäisi tai että opettaja ei olisi kertonut että kappale on kiinnitettävä tai että suojalaseja on käytettävä.

Kuulustelun pitäminen, lähtötaso- tai kontrollikoe

Opetustuokion jälkeen opettaja voi vaikka pitää pienen kuulustelun – oman oikeusturvan takia saattaa esimerkiksi tapaturman satuttua olla tärkeää, että on paperilla näyttää mitä oppilas on osannut. Suojalasien käyttämättömyydestä johtuva silmän vaurioituminen voi johtua myös siitä, että oppilas ei halunnut käyttää suojalaseja -vaikka hyvin tiesi että pitäisi.

Kuulustelun pitäminen silloin tällöin on todella suositeltavaa. Sanoisin, että silloin kun tunnillasi on kieltä taitamattomia oppilaita, ovat kuulustelun tulokset joskus yllättäviä. Tämä johtuu aika usein siitä, että kielitaidoton oppilas on paljon omissa oloissaan tunnilla eikä opettaja saa häneen samanlaista kontaktia kuin muihin oppilaisiin. Kun sitten paperilla pyydetään vaikkapa oppilasta kirjoittamaan vannesahan turvallisuusohjeet, voi vastauksena 10- kohtaisen listan sijasta tulla: "ei sa leikiä". Tottahan toki sekin, mutta entä peruuttaminen sahausjäljessä tai pyöreän puun sahaaminen...

Joko oppilas ei osannut kirjoittaa "pyöreän puun sahaminen vannesahalla on kiellettyä" tai sitten hän ei tiennyt sen olevan kiellettyä. Asian voinee selvittää sanoittakin: anna pyöreä keppi oppilaalle ja mene sahan viereen ja kysy "OK?".

On ikävää, jos joudutaan antamaan koneiden käyttökielto oppilaalle, jos hän ei osaa käyttää laitetta tai ei ymmärrä työturvallisuusohjeita. Tämä johtaa automaattisesti huonompiin arvosanoihin, sillä seurauksena on työnteon hidastuminen ja monelta osin myös huonompi työjälki. Parempi olisi löytää keinot, miten selvittää asiat ilman yhteistä kieltä.

Tukiopetus

Alle 4 vuotta maassa olleet ovat oikeutettuja maahanmuuttajien tukiopetukseen. Voi tuntua, että oppimisessa edetään liian hitaasti, mutta ei pidä turhautua, jos parin tunnin tukiopetuksen tuloksena saadaan kehiteltyä vain auttavat taidot vannesahalla sahaamisessa. Tämäkin on kuitenkin askel eteenpäin.

Jälleen nousee esille opettajan oikeusturva – ja myös oppilaan! Tukiopetuksella opettaja voi osoittaa, että on yrittänyt parhaansa oppilasta opettaessaan. Samoin hän osoittaa tiennensä turvallisuusongelmasta. Jos käytettävissä on omakielisiä tukiopettajia tai koulukäyntiavustajia, voi heitä ottaa kaikille yhteiselle oppitunnille tai tukiopetustunnille mukaan avuksi. Joskus myös jo paremmin suomea osaava samankielinen oppilas työparina voi auttaa alkuvaikeuksissa.

Minulla on oppilaana erittäin taitavia ja kaikkia turvallisuussääntöjä noudattavia maahanmuuttajia – myös melko kielitaidottomia. Parhaillaan eräs heistä tekee hyvää ja huolellista työjälkeä suurien kaiuttimien valmistuksessa. Miten voi olla mahdollista, että kommunikaatio-ongelma ei vaikuta työntekoon. Kun oppilaalla on aito halu tehdä hyvää työtä ja oppia uutta, on hyvällä asenteella korvattavissa monta puuttuvaa sanaa. Kaiutinvalmistajalla on kymppi teknisessä, vaikka keskustelumme muistuttaa Tarzanin ensiesittäytymistä Janelle. Tämä tapaus osoittaa hyvin, että missään nimessä ei voida todeta yhteisen kielen puuttumisen aiheuttavan aina ongelmia teknisen työn tunneilla.

Ikäeroista

Kokonaan toisen tyyppisiä ongelmia kuin puutteellinen kommunikaatio on tullut luokkaan maahanmuuttajien mukana. Yksi sellainen on esimerkiksi kulttuuritaustojen eroista tai ikäeroista johtuvat ongelmat. Maassamme sijoitetaan joskus jopa 17-vuotiaita 13-vuotiaiden joukkoon. Tiedän kyllä, että tällä pyritään taitoerojen tasaamiseen. Se ei kuitenkaan mielestäni missään nimessä ole hyväksyttävää, sillä oppilas kärsii, kun ei saa työskenellä vertaistensa kanssa. Luokkatoverit voivat innoissaan rakennella hyrrää, kun luokkaan sijoitetun yli-ikäisen mielessä pyörivät piippurassit ja muut aikuisten tavarat ja touhut.

Miesten työt ja naisten työt

Maahanmuuttajan kulttuurissa voi olla selkeästi naisten ja miesten työt jaettu. Meillä taas uuteen opetussuunnitelmaan on tulossa samoja oppisisältöjä tytöille ja pojille. Saattaa olla, että asennepuolella kohdataan alkuun muutosvastarintaa. Toisaalta ajan mittaan yläkouluikäiset ovat harjoitelleet sekä teknistä että tekstiilityötä jo alakoulusta lähtien. Toivoa sopii, että muutos sujuu hyvässä hengessä ilman suurempia törmäyksiä.

Summa summarum: ongelmia on, mutta yleistää ei saa. Rehtori voi vaikuttaa paljon ryhmien toimivuuteen kiinnittämällä huomiota ryhmäkokoihin ja ryhmän jäsenien kielitaitoon. Käsitykseni mukaan hajauttamalla maahanmuuttajia eri ryhmiin päästään parempaan tulokseen kuin sijoittamalla heitä paljon samaan ryhmään. Erittäin tärkeää on kuunnella, mitä sanottavaa opettajilla on. Opettajat tarvitsevat asiassa myös koulutusta, vaikka eivät sitä ehkä itse hoksaa pyytää.

Kirjoittaja on teknisen työn lehtori Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Puolalan koulussa sekä Varsinais -Suomen tekniset opettajat ry:n puheenjohtaja. Hänet tavoittaa osoitteesta etunimi.sukunimi@turku.fi.