Opetus Opettajakelpoisuus Suomessa

<< edellinen | seuraava >>

Täydentävät opinnot

Erilliset opettajan pedagogiset opinnot aineenopettajille, 60 op

Perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen opettajakelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopettajaksi sekä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, kansanopistojen ja kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajaksi. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon jo suorittaneille henkilöille, joiden tutkintoon on sisällytetty, tai jotka ovat sen lisäksi suorittaneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot tai vastaavat opinnot sellaisessa aineessa, jota opetetaan peruskouluissa, lukioissa tai muissa oppilaitoksissa.

Hakemisen edellytyksinä ovat tarkemmin sanottuna (ainakin Turun yliopistossa):

1. Ylempi, yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto sekä joko

A. Aineissa uskonto, äidinkieli ja kirjallisuus, historia, englanti, saksa, ruotsi, ranska, italia, espanja, latina, venäjä, biologia, maantiede, matematiikka, kemia ja fysiikka vaaditaan vastaavuustodistus. Vastaavuustodistus on todistus siitä, että yliopistossa suoritetut opinnot vastaavat jonkin opetettavan aineen opintoja perusopetuksessa tai lukiossa. Opetettavan aineen opintoja on oltava vähintään 60op (yläkoulu) ja 120op (lukio, yhdessä opetettavassa aineessa). Jäljennös vastaavuustodistuksesta tulee liittää hakemukseen. Vastaavuustodistuksen antaa vain ao. tiedekunta.

tai

B. Muiden kuin yllä mainittujen aineiden osalta hakijalta edellytetään perus- ja aineopinnot kasvatus- tai yhteiskuntatieteissä. Ja lisäksi edellytetään kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen perusopintojen 25 op suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Eli tämä kiintiö (ainakin Turun yliopistoon haettaessa) tarkoittaa sitä, että erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin ei voi hakea, jos esimerkiksi henkilö on lukenut mediatutkimuksen perus-ja aineopinnot ja lisäksi kasvatustieteen perusopinnot. Mediatutkimus on nimittäin humanistinen ala, eikä siis kasvatus- tai yhteiskuntatieteellinen ala. Myöskään esimerkiksi kauppakorkeakoulusta valmistunut ei täytä tämän kohdan B. kriteerejä, ellei henkilö ole suorittanut kasvatus- tai yhteiskuntatieteiden aineopintoja sivuaineenaan. Nämä ovat esimerkkejä ja kertovat siitä, että on tarkasti otettava selvää, täyttyvätkö hakukriteerit erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin omalla kohdalla, kun hakee tiettyyn yliopistoon opiskelemaan.

Erillisiä opettajan pedagogisia opintoja tarjoavat myös ammattikorkeakoulut Suomessa. Siellä suoritetut opettajan pedagogiset opinnot antavat myös laaja-alaisen opettajan pätevyyden, vaikka suuntautuminen luonnollisesti onkin ammatillisen puolen opettajaksi.

Hakemisen edellytykset siis vaihtelevat hieman korkeakouluittain, mutta ovat peruspiirteiltään edellä mainitut. Eri korkeakouluilla on erilaisia kiintiöitä, joiden kautta korkeakouluun voi hakea.

Hakemukseen tulee yleensä liittää todistus suomen kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Kielitodistus voi olla joko valtionhallinnon kielitutkintotodistus (hyvä taito) tai yleinen kielitutkintotodistus (vähintään taso 4). Kielitodistusta ei vaadita, mikäli hakija on suomen kielellä 1) saanut koulusivistyksensä tai 2) suorittanut ylioppilastutkinnon tai 3) suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen. Liitteet, joita hakemukseen tulee liittää, kannattaa aina tarkistaa sen yliopiston hakukäytänteistä, johon on hakemassa.

Opettajan erilliset pedagogiset opinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat kasvatustieteen opinnoista ja opettajaharjoittelusta. Opiskelu on useimmissa yliopistoissa kokopäiväopiskelua ja edellyttää opiskelijan läsnäoloa. Opetus on suurimmaksi osaksi tiivistä ja intensiivistä lähiopetusta. Opettajan erillisten pedagogisten opintojen opinto-oikeus on yleensä yksi lukuvuosi. Käytännön opetusjärjestelyt opettajan erillisiin pedagogisiin opintoihin liittyen voivat hieman vaihdella yliopistoittain.

Soveltuvuuden arviointi

Soveltuvuuden arviointi järjestetään opettajan erillisiä pedagogisia opintoja tarjoavassa yliopistossa ja arviointi on useimmiten kaksiosainen. Se sisältää yleensä keskustelumuotoisen ryhmätehtävän ja yksin tai ryhmässä tapahtuvan haastattelun.

Yksilöhaasttelussa arvioidaan henkilön soveltuvuutta alalle ja soveltuvuutta opiskelijaksi. Haastattelutilanteessa on yleensä useampi haastettelija. Ryhmähaastattelussa arvioidaan henkilön toimintaa ryhmässä. Ryhmätilanteessa osallistujat keskustelevat heille annetusta aiheesta määrätyn ajan.

<< edellinen | seuraava >>