Opetus

KIMPPA-luokka

Johanna Järvinen (etunimi.sukunimi@tkukoulu.fi)
Varissuon koulu, Turku

KIMPPA-luokka alkoi Varissuon koulussa syksyllä 2003. Oltuani ideoimassa luokkaa ja suunnittelemassa sen opetusjärjestelyjä sekä opetettuani luokanopettajana ensimmäisessä KIMPPA-luokassa 1. ja 2. vuosiluokkien ajan (lukuvuosina 2003-04 ja 2004-05), esitän tässä yhteenvedon kokemuksista ensimmäisen KIMPPA-luokan loputtua.

KIMPPA-luokan idea

Syksyllä 2001 Varissuon päiväkotien henkilökunta esitti huolensa lähivuosina koulunsa aloittavista lapsista. Erityisesti osalla maahanmuuttajataustaisista lapsista olisi melko hyvät muut koulunkäynnin aloittamiseen tarvittavat valmiudet, mutta heidän suomen kielen taitonsa ei olisi riittävä koulun aloittamiseen. Varissuon koulu alkoi yhdessä koulutoimintakeskuksen ja päivähoidon edustajien kanssa miettiä järkevää tapaa järjestää opetus siten, että se mahdollisimman tehokkaasti tukisi näiden lasten kielellistä kehitystä ja suomen oppimista. Päivähoito ei katsonut, että olisi järkevää tai edes mahdollista ko. lasten jatkaa päiväkodissa ylimääräistä vuotta. Alkuluokkapaikoista (ent. nollaluokka) on ollut pula, eivätkä oppilaat oikein sopisi erityisluokkakriteereihinkään. Oli siis mietittävä uusia vaihtoehtoja jo olemassa olevien mahdollisuuksien rinnalle. Ajatus KIMPPA-luokasta alkoi hahmottua.

KIMPPA-luokka (= Kielelliseen ilmaisuun monikulttuurisessa ympäristössä painottunut opetus) päätettiin aloittaa Varissuon koulussa syksyllä 2003. Luokkaan päätettiin ottaa 20 oppilasta, 10 äidinkielenään suomea puhuvaa ja 10 vieraskielistä lasta. Luokassa olisi normaalien noin kolmen jakotunnin lisäksi 5 ylimääräistä jakotuntia, jotka olisivat koulun tuntikehyksen ulkopuolelta. Jakotunnit olisivat luokanopettajan opettamia äidinkielen tunteja. Toisessa päässä koulupäivää olisi suomi toisena kielenä –opetus (S2) ja toisessa päässä äidinkieli ja kirjallisuus (=suomi äidinkielenä) –oppimäärän mukainen opetus. Näin oppilaat saisivat taitotasonsa mukaista, tehostettua opetusta pienryhmässä. Edistyneet suomea äidinkielenä puhuvat oppilaat toimisivat muilla tunneilla vertaistukena suomen kieltä puutteellisesti osaaville oppilaille.

KIMPPA-luokan käynnistäminen

Luokasta tiedotettiin hyvissä ajoin alueen ja lähialueiden päiväkotien henkilökuntaa ja esikoululaisten vanhempia. Koulutulokkaiden vanhemmille järjestettiin syksyllä 2002 Varissuon koulun esittelytilaisuus, jossa kerrottiin myös KIMPPA-luokkatoiminnasta. Kouluun ilmoittautumisen yhteydessä lapset kutsuttiin sovittuna ajankohtana tekemään päiväkodin ja erityisopettajan tuella laatimiani sosiaalisia ja kielellisiä valmiuksia mittaavia tehtäviä. Yhteistyössä päiväkotien kanssa oli mietitty lapsia, jotka erityisesti hyötyisivät KIMPPA-luokasta. Näiden lasten vanhemmille suositeltiin KIMPPA-luokkaa, joten tehtäviä tekemään tuli tasan 20 lasta, jotka kaikki otettiin luokkaan. Psykologi ja erityisopettaja observoivat oppilaita tehtävien suorittamistilanteissa ja tekivät kanssani tiivistä yhteistyötä luokan toiminnan käynnistämisessä.

Opetus KIMPPA-luokassa

Valitsin sekä suomi äidinkielenä että suomi toisena kielenä –oppilaiden äidinkielen materiaaliksi WSOY:n äidinkielen kirjasarjan Salainen aapinen. Kun kaikki oppilaat opiskelevat samaa kirjaa, voidaan luokassa paremmin toteuttaa kokonaisopetusta yli oppiainerajojen. Kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet eivät mielestäni opetussuunnitelmassa oleellisesti eroa äidinkieli ja kirjallisuus –oppimäärän tavoitteista ja oppimäärät myös arvioidaan samoin kriteerein Turun kaupungin toisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Enemmän kuin opetuksen sisällöissä ja tavoitteissa suomi toisena kielenä -opetus eroaa äidinkielestä ja kirjallisuudesta opetuksen näkökulmassa. S2-opetuksessa täytyy ottaa huomioon se, että suomi ei ole oppilaan äidinkieli. Sanavaraston puutteiden lisäksi S2-koulutulokkaan kielellinen tietoisuus on erilainen kuin suomea äidinkielenään puhuvan lapsen. Esimerkiksi lukemaan opettamisessa ei voi pitää itsestään selvänä, että oppilas kuulee äänteet oikein tai hallitsee suomen kielelle tyypillisen tavujaon.

Korkeatasoinen materiaali opetuksen runkona mahdollistaa eriyttämisen oppilaan tarpeiden mukaan. KIMPPA-luokassa eriyttäminen on turvattu siten, että nopeus-, laajuus- ja syvyyseriyttäminen on ollut mahdollista pienemmän ryhmäkoon, erityisopettajan palvelujen sekä suomenkielisen ja omakielisen tukiopetuksen turvin. Koulussa pystyttiin kierrättämään jo aiemmin käytössä olleita ko. kirjasarjan oppikirjoja ja muita materiaaleja, joten ylimääräisiä materiaalikuluja ei luokasta syntynyt.

Ensimmäisen lukuvuoden alussa testasin kaikkien oppilaiden kielellisten valmiuksien lähtötasoa. Koko luokan taso osoittautui heikoksi, joten lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen oli aloitettava erittäin varovaisesti. Kun yleensä kirjaimet opetellaan ensimmäisen luokan syksyllä, opiskelimme ko. luokan kanssa kirjaimia talvilomaan asti. Rauhallinen tempo alussa osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Ensimmäisen luokan kevääseen mennessä kaikki oppilaat olivat oppineet lukemaan ja auttavasti kirjoittamaan. Tavoite siitä, että suomea äidinkielenään opiskelevat oppilaat tavoittaisivat erityistaitoja tehostetussa opetuksessa ja toimisivat vertaistukena puutteellisesti suomea hallitseville, kariutui kuitenkin jo alkuvaiheessa. Käytännössä luokassa oli kaksi heikkoa äidinkielen ryhmää: äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmä sekä suomi toisena kielenä –ryhmä.

KIMPPA-luokan oppilaat

KIMPPA-luokan oppilaat vaihtuivat jonkin verran kahden vuoden aikana. Yksi arabiankielinen oppilas jäi luokalle ensimmäisen luokan jälkeen. Kahteen kertaan käydyn ensimmäisen luokan jälkeen oppilaan koulu sujuu hyvin. Yksi kurdinkielinen oppilas siirtyi kolmannelle luokalle yksilöllisesti mukautettuun -opetukseen yleisten oppimisvaikeuksien takia. Somalinkielinen poika, siirtyi sopeutumattomien opetukseen. Yksi taitava bosnian kielinen oppilas opiskeli toisen luokan ajan suomea äidinkielenään puhuvien kanssa vaikka arvioin hänet suomi toisena kielenä –oppilaana. Suomi äidinkielenä –oppilaat saavuttivat opetussuunnitelman tavoitteet siten, että he siirtyvät kolmannelle luokalle opiskelemaan tavalliseen luokkaan. S2-oppilaat jatkavat kolmasluokkalaisina oppilainani yhdysluokassa 3 – 4, jossa heidän oppimistaan pyritään tukemaan yksilöllisin oppimisjärjestelyin.

KIMPPA-luokan etuja

• Jos oppilaiden yleinen lähtötaso on heikko ja päiväkotien oppilashuoltoryhmän arvion mukaan ryhmässä on useita erityistä kielellistä tukea tarvitsevia oppilaita, on ryhmäkoon rajoittaminen ainakin opetuksen alkuvaiheessa välttämätöntä. KIMPPA-luokka tyyppisin järjestelyin pystytään alhaisin lisäkustannuksin tehostamaan äidinkielen opetusta.
• Sama luokanopettaja opettaa äidinkieli-oppiainetta koko luokalle (myös S2), joten elämyksellinen kokonaisopetus luokassa on helppo toteuttaa myös kaikilla muilla tunneilla.
• Oppilas saa taitotasonsa mukaista opetusta.
• Päiväkotien kanssa tehty tiivis yhteistyö on ollut arvokasta mietittäessä tulevan oppilaan erityistuen tarvetta.
• Yhteistyö erityisopettajan ja koulupsykologin kanssa on ollut hedelmällistä.
• KIMPPA-luokalla on positiivinen imago vanhempien keskuudessa.

Kehitettävää

• KIMPPA-luokka tulee saada pysyväksi toiminnaksi Varissuon koulussa ja myös muihin kouluihin vastaavia opetusjärjestelyjä.
• Tukiopetusresurssi on osoittautunut tarpeelliseksi myös KIMPPA-luokassa. Yhteistyötä omakielisen opettajan kanssa tulisi kehittää.
• KIMPPA-luokka ei poista erityisluokkatarvetta vaan se sopii oppilaalle, jolla on yleisopetuksen luokassa opiskeluun tarvittavat taidot.
• Yhteistyötä esimerkiksi Turun Oppimistutkimuskeskuksen tai muiden asiantuntijoiden kanssa tulisi tiivistää.
• Muita mahdollisia opetusjärjestelyjä tulee kehittää KIMPPA-luokan rinnalla, esim. kolmevuotinen alkuopetus, jossa oppilaan koulun alkua tuetaan antamalla enemmän aikaa yleisopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Rauhallisesta alusta huolimatta, osa ko. KIMPPA-luokankin oppilaista olisi tarvinnut lisäaikaa perustaitojen vahvistamiseksi. Mahdollisimman vankka, varhaisessa vaiheessa saavutettu opiskelussa tarvittavien välineiden (luku- ja kirjoitustaito, mekaaniset laskut, opiskelustrategiat jne.) hallinta ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksia ja syrjäytymistä.
• Opetusjärjestelyt toisen vuosiluokan jälkeen on mietittävä oppilaskohtaisesti. Kaikkien oppilaiden lisätuen tarve ei poistu kahdessa vuodessa.
• Miten suomen kieleen painottunutta luokkaa voisi tehdä vetovoimaisemmaksi, jotta myös kielellisesti taitavien lasten vanhemmat valitsisivat lapselleen KIMPPA-luokan esim. kieliluokan sijaan?
• Miten KIMPPA-luokan idea on muunnettavissa, jos luokassa on vain muutama suomea äidinkielenään puhuva oppilas?

Julkaistu 26.2.2006