Moped
Lomakkeet
Opetus
Koulun arki
Terveys
Oppilashuolto
Koti ja koulu
Kulttuurit
Materiaalit
Kalenteri
Sivuinfo
Haku
 

Opetus Islamin taide ja sen sovelluksia kuvataiteessa perusopetuksen 1-6 luokilla

<< edellinen | seuraava >>

Arkkitehtuuri islamilaisessa taiteessa

Islamilaisen taiteen arkkitehtuuri jaetaan kolmeen pääryhmään: 1) kaupunkiarkkitehtuuri, 2) vallan arkkitehtuuri sekä 3) uskonnollinen ja hauta-arkkitehtuuri.

1. Kaupunkiarkkitehtuuri

Arkkitehtuurin historiallinen kehitys juontaa kaukaa islamin uskon syntyajoilta. Kaupunkirakenne on muuttunut paimentolaistelttojen kehämäisestä rykelmästä roomalaiseen malliin perustuvaksi suorakulmaiseksi järjestykseksi. Kortteli oli itsessään kuin pieni kaupunki, josta löytyi jopa oma hallintonsa ja puolustusjärjestelmänsä.

Asuintalot levittäytyivät yksi- tai useampikerroksisina suuren pihan ympärille. Rakennukset sulkivat yleensä tämän ulkotilan. Pihanpuoleinen rakennuksen sivu oli aina pääjulkisivu. Kadun puolella seinä oli pelkkä sileä pinta, jonka ainoa aukko oli pääovi. Pihalle ei yleensä päässyt suoraan kadulta, vaan pitkän käytävän muotoisen eteishallin kautta. Näin kätkettiin asukkaiden kotielämä ohikulkijoiden katseilta. Rakennuksiin liitettiin tornit, joiden avulla hoidettiin tuulettaminen, puolustus tai varastotilaratkaisut.

Kylpylät olivat islamilaisen arkkitehtuurin luonteenomaisimpia rakennustyyppejä. Kylpylärakennuksissa ei ollut ovi- ja ikkuna-aukkoja lämmön säilyttämisen vuoksi. Sisätiloissa oli kupoleja ja savupiippuja ja tilat jakaantuivat kylmään, haaleaan ja kuumaan huoneeseen. Valoa saatiin katon pienistä pyöröikkunoista. Ikkunat oli koristettu värikkäällä keramiikalla, puulla tai katettu hiotulla kivellä.

2. Vallan arkkitehtuuri

Palatsien arkkitehtuuri sai islamilaisessa kulttuurissa uusia ulkoisia muotoja. Portein ja vartiotornein varustetut muurit, kaupungin yläpuolelle tiiviisti rakennetut linnoitukset, palatsit ja mausoleumit olivat tärkeimpiä maallisen vallan ilmentymiä. Palatsi oli myöhäisromaanisen perinteen mukaisesti yleensä suorakaiteen muotoinen ja muurien ympäröimä, linnoituksen kaltainen. Sisäpihalla oli tavallisesti avara sisäpiha. Sen ympärille sijoittuivat yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset. Palatsit ovat erilaisia alueellisen sijainnin ja rakennusajankohdan perusteella. Esimerkiksi voidaan verrata Iranin ja Turkin palatseja Espanjan maurien rakentamiin palatseihin. Kaariholvit ja seinien koristekuviot ja -kirjoitukset ovat palatseille yhteisiä piirteitä.

3. Uskonnollinen ja hauta-arkkitehtuuri

Rukous ja pyhiinvaellus, toinen ja viides islamin uskon perusvaatimuksista, ovat vaikuttaneet eniten islamin uskonnolliseen arkkitehtuuriin. Moskeija on rakennus rukouksen vaatimuksiin. Siellä muslimi palvoo ja ylistää jumalaa viisi kertaa päivässä.

Täsmällinen geometria on ollut pysyvä piirre islamin uskonnollisessa arkkitehtuurissa. Neliö ja kuutio kuvaavat islamin voimaa ja läsnäolevaa pyhyyttä. Moskeija muodostui alunperin katetusta tilasta eli rukoussalista ja avoimesta tilasta eli pihasta. Kokonaisuuden tuli olla muodoltaan nelikulmainen. Moskeijat koristeltiin runsaasti värikkäällä keramiikalla, koristekuvioilla ja -kirjoituksilla. Erityisesti kupolit koristeltiin sekä sisä- että ulkopuolelta. Moskeijan yhteyteen kuuluu taivasta kohti ojentuva minareetti. Sen pystyttäminen kuului sekä liturgian että arkkitehtuurin vaatimuksiin. Minareetit voivat olla hyvin korkeita. Ne on koristeltu runsaasti koristeveistoksin. Minareetit voivat olla pohjaltaan neliskulmaisia tai lieriönmuotoisia alueellisen perinteen mukaisesti.

Hautaa on pidetty vainajan asuinpaikkana. Siksi se sai tavallisesti asunnon tai palatsin muodon. Tosin se oli usein kattamaton. Haudan päälle voitiin rakentaa myös mausoleumi. Se ei ollut kuitenkaan pelkkä vainajan asuinsija. Monikulmainen runko edusti aineellista maailmaa, maata; kupoli sen sijaan kuvasi ikuisuutta.

Sovelluksia kuvataidetunneille

Sovelluksissa on käytetty islamilaisessa taiteessa ilmenevää symboliikkaa. Symboliikka on esitetty johdanto-osassa. Joissakin tehtävissä on yhdistetty islamilaisen taiteen eri osa-alueet: kalligrafia, rakennustaide ja ornamentiikka. Tekstin lopuksi olevat lähteet ja oheismateriaali sisältävät hyvää havainnollistamis-materiaalia.

  • kaupunkikuva, moskeija/minareetti, pohjakuva
    - työtapoina piirtäminen hiilellä, lyijykynällä tai maalaaminen
  • varjokuva moskeijasta tai minareetista
    - materiaalina kartonki
  • pienoismalli moskeijasta, minareetista ja ympäristöstä
    - materiaalivaihtoehtoina tai yhdistettyinä savi, muovailuvaha, darwi-massa, puu, konepahvi
    - poltto, maalaus, lakkaus viimeistelyssä

<< edellinen | seuraava >>