Kulttuurit Etniset ennakkoluulot ja monikulttuurisuus

<< edellinen

Tutkimustuloksia

Peruskoulun 9. luokkalaisille tehtiin tutkimus, jossa selviteltiin etnisiä ennakkoluuloja. Yläasteen oppilaita oli sekä suomen- että ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaiden vastaukset testiosioon luokiteltiin kuuteen kategoriaan siten, että suvaitsemattomimmat ja rasistisimmat sijoittuvat luokkaan E 1 ja lähellä olevat suvaitsemattomat luokkaan E2. Suvaitsevat ja suvaitsevimmat luokkiin E5 ja E 6. Välillä on neutraalien ja epäröivien vastaajien luokat E3 ja E4. Kuviossa 1. esitetään ennakkoluulojen prosentuaalinen jakautuma tytöillä ja pojilla.

Kuvio 1. Etnisten ennakkoluulojen prosentuaalinen jakautuma kuuteen suvaitsevaisuusluokkaan peruskoulun päättöluokan tytöillä ja pojilla (N=451)

Rasismin ja ennakkoluulojen kasvu

Kuvio 2.

Suvaitsevat, neutraalit ja suvaitsemattomat suomenkieliset oppilaat

Jos verrataan poikien ja tyttöjen jakautumia vuoden 2003 selvityksessä, saadaan seuraavanlainen jakautuma, jossa kategorointi on typistetty kolmeen luokkaan yhdistämällä vierekkäiset luokat.

Kuvio 3. Suvaitsemattomien ja suvaitsevien suomenkielisten oppilaiden prosentuaaliset jakautumat vuosina 1990, 1998 ja 2003. (Vastaavina vuosina: N = 901, 1026 ja 331)

Kuitenkin joka toinen poika osoitti rasismia ja suvaitsemattomuutta pareja kohtaan, joista toinen on tummaihoinen ja toinen vaaleaihoinen poika tai tyttö. Suvaitsemattomuuteen sisältyy karkeita rasistisia ja aggressiivisia mielenilmaisuja.Tyttöjen suvaitsemattomuus on edellisestä mittauksesta kasvanut 10 prosentista 19 prosenttiin ja poikien 40 prosentista 50 prosenttiin. Mikäli joukkoon otetaan ruotsinkieliset oppilaat, jakautuman ääripäät muuttuvat jonkin verran siten, että rasismi laskee ja suvaitsevaisuus kasvaa. Erityisesti ruotsinkieliset tytöt ovat huomattavasti suvaitsevampia suomenkielisiin verrattuna.

Asenne-eroja

Suvaitsevat ja suvaitsemattomat

Asenneosioiden jakautumat osoittavat vahvasti, että oppilasryhmät poikkeavat suhtautumisessa etniseen erilaisuuteen selvästi toisistaan.

Suomenkielisillä oppilailla monikulttuurisuuden näkökulmasta kehitys on erittäin ikävä ja huolestuttava. Jotain kielteistä muutokseen vaikuttavaa on tapahtunut kahden viimeisen mittauksen välillä. Kehitystä monikulttuurisuutta suosivaan ja hyväksyvään suuntaan ei ole tapahtunut ruohonjuuritasolla vaan se on kääntynyt suorastaan torjuvaksi ja hylkiväksi.

Erään kyselyyn osallistunut tyttö kirjoitti paperin taakse näin.

”Isänmaallisuutta on toimia oman maansa hyväksi ajatellen samalla muita ihmisiä ja luontoa. Kuitenkin luulen, etteivät nuoret muuten tule ajatelleeksi isänmaallisuutta/isänmaata paljonkaan koska se on asia, jota ilman emme ole koskaan olleet, se tuntuu itsestään selvyydeltä. Luulen myös, että suomalaiset nuoret ovat erityisen isänmaallista kansaa, vaikka joskus toisin ajatellaan.”

JOS YMMÄRRÄT ERILAISUUTTA NIIN SOPEUDUT HELPOMMIN MUUTOKSEEN

<< edellinen