Kulttuurit Etniset ennakkoluulot ja monikulttuurisuus
<< edellinen | seuraava >>
Yleistä
- valtiot muuttuvat sosiaaliselta rakenteeltaan useita kulttuureja tai niiden osia käsittäviksi monikulttuurisiksi yhteiskunniksi
- lisääntynyt väestön muutto maasta toiseen
- koettu vaino tai paremman elintason tavoittelu
- talouselämän ns. globalisoituminen myötävaikuttaa monikulttuurisuuden kasvuun
- maahanmuuttajat eivät voi jättää ja heti unohtaa omassa maassaan saatua henkistä perintöään, kulttuuriaan
- kulttuurin tekijät seuraavat tajuntakerroksissa ja siirtyvät vaihtelevalla intensiteetillä lapsille ja jälkipolville
- korkean elin- ja sivistystason maat muodollisesti omaksuneet YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa mainitut ideaalimaailman moraalikoodit, joissa esiintyy koko inhimillinen kulttuuriperintö
Suomen perustuslakiin kirjattiin vuonna 1995 ilmaistu syrjintänormi:
”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
- voidaan pitää suomalaisen suvaitsevaisuuskasvatuksen perusarvona
- edustavat länsimaisen demokratiakäsitteen korkeata tasoa
- turvautuminen pelkästään asennemittareiden tuottaa virheellisiä tulkintoja
- asenneväittämätietojen taakse jää piiloon todellisempia ja käyttäytymiseen vaikuttavia uskomuksia ja etnisiä ennakkoluuloja
- kvalitatiivisella analyysillä mahdollista paljastaa
Suomessa on harjoitettu rasismi- ja muukalaisiin kohdistuvaa asennetutkimusta 1980 luvulta lähtien.
Väitöskirjani ( 1994) aiheena oli Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla
Maa kallis isien (2001) selvitettiin nationalismin ja kansallisen identiteetin yhteyksiä etnisiin ennakkoluuloihin peruskoulun päättövaiheessa << edellinen | seuraava >>
|