Moped
Lomakkeet
Opetus
Koulun arki
Terveys
Oppilashuolto
Koti ja koulu
Kulttuurit
Materiaalit
Kalenteri
Sivuinfo
Haku
 

Kulttuurit

Tietoa Viron kouluista

Irina Kollo

Onko valtion koulu vai yksityinen?

On sekä valtion että yksityisiä kouluja. 2002-2003 toimi Virossa 685 koulua, joissa opiskeli 212.200 oppilasta ja opetti 17.986 opettajaa. Virossa on puolen tusinaa ehdotonta eliittikoulua, joista miltei kaikki lukiolaiset jatkavat joko Tarton yliopistoon, Tallinnan yliopistoihin tai opiskelemaan ulkomaille. Arvostetuimpia kouluja ovat Tallinnan ranskalainen, englantilainen ja saksalainen lyseo, Tallinnan Reaalilyseo ja Kustaa Adolfin lyseo. Sitten on joissakin aineissa vahvoja kouluja. Jos jokin maaseudun lukio on valtakunnan huippua vaikkapa matematiikassa, se kertoo paljon aineenopettajien tasosta.
Tilastoista siis näkyy opetuksen taso. Yksityisiä kouluja on 32 , mm. 5 Waldorf- koulua ja Audentes ka Rocca al Mare -koulu. Virolaiseen koulujärjestelmään kuuluu, että koulu voi halutessaan valita oppilaansa. Parhaat eliittikoulut järjestävät jo ala-asteelle kokeita, joilla valitaan koulun oppilaat. Virossa on myös erikoiskouluja eriasteisista vammoista kärsiville lapsille ja aikuisille. Koulutus toteutuu pääosin opetusministeriön alaisuudessa.

Ala-aste, yläaste, lukio - kuinka monta vuotta?

Taso 1: 7 - 16 -vuotiaat
alempi II asteen koulutus eli peruskoulu (oppivelvollisuuskoulu)
0-aste: alle kouluikäisten opetus: 0-luokat, lastentarhat
1. ala- aste: peruskoulun 1.-4. luokat ALGKOOL
2. aste peruskoulun 5-9 luokat, alempi toisen asteen koulu PÕHIKOOL

Taso 2: 17 - 19 - vuotiaat
ylempi II asteen koulutus
1. aste: luokka-asteet 10-12: 3 vuotta

  • lukio (gümnaasium)
  • iltalukiot
  • aikuiskoulutus: aikuislukiot
  • ammatillinen koulutus: ammattioppilaitokset: kutsekool, kutsekeskkool

Taso 3: 19 - 27- vuotiaat
korkea-asteen koulutus
2. aste : opistotaso
3. aste: alempi tutkinto: ammatillinen korkea-asteen koulutus
4. aste: ylempi korkeakoulututkinto: akateeminen korkea-asteen koulutus:
    BAKALAUREUS (120ov)
5. aste: maisterinkoulutus: yliopisto
    MAGISTRIÕPE (+ 40 tai 80 ov)
6. aste: tohtorinkoulutus: yliopisto
    DOKTORIÕPE (+160 ov)
Koulutusalojen osalta Viron luokitus vastaa ISCED: in (International Standard
Classification on Education) standardia.

Minkä ikäisenä kouluun?

Virolaislapsen oppivelvollisuus alkaa 6- tai 7 -vuotiaana.

Mitä aineita opiskellaan?

I ASTE 1 - 3 LUOKAT/integroitu opetus
koti/ me/ minä/me/koti/kotiseutu/

äidinkieli 18 - 22 h
viro 2 6 - 10 h
luonto-oppi, kotiseutuoppi 6 - 8 h
matematiikka 9 - 13 h
musiikki 6 - 8 h
taide, käsityö 10 - 13 h
liikunta 8 - 10 h
1 . vieras kieli 3 - 6 h alkaen 3. luokalta
ATK-opetus 1 h

1. luokalla saa opettaa viikossa 20 h
2. luokalla 23 h
3. luokalla 25 h

II ASTE 4 - 6 luokat
minä/me/koti/ Viro

äidinkieli 14-16 h
viro 2 kieli 12 -15 h
A - kieli 8 -11 h
B - kieli 3 - 4 h
matematiikka 12- 15 h
luonto-oppi 7 -8 h
ATK-opetus 1 h
historia 3 - 4 h
yhteiskuntaoppi 3 h
musiikki 4- 5 h
taide 4 - 5 h
liikunta 6 - 8 h
käsityö, kotitalousoppi 4 - 6 h

III ASTE 7 - 9 luokat
minä/ ihmiset/ikätoverit/ minä ja maailma

VII luokalla viikossa 30 h opetusta
VIII luokalla viikossa 32 h opetusta
IX luokalla viikossa 35 h opetusta

äidinkieli 11 - 12 h
viro 2 12-15 h
A-kieli 7 - 9 h
B- kieli 8 -10 h
matematiikka 12 - 15 h
luonto-oppi 2 h
ATK-opetus

maantiede 5 - 6 h
biologia 5 - 6 h
kemia 4 - 5 h
fysiikka 4 - 5 h
historia 5 - 6 h
ihminen ja yhteiskuntaoppi 4 - 5 h

musiikki 3h
taide 3 h
käsityö 5 - 6 h
liikunta 6 h
valinnaisaineet 3 - 9 h

7. luokalta alkaen saa valita myös valinnaisaineita

LUKIO 10 -12 luokat
minä/koko maailma

Luvattu tuntimäärä viikossa on 35 akateemista tuntia

äidinkieli 12 h
viro 2 9 h
A-kieli 6 h
B- kieli 6 h
matematiikka 9 h
maantiede 2 h
biologia 4 h
kemia 4 h
fysiikka 6 h
historia 8 h
yhteiskuntaoppi 4 h
filosofia 1 h
taide 3 h
musiikki 3 h
liikunta 6 h

Lukiossa on kurssimuotoinen opetus ja kurssin pituus on 35 tuntia.

Millä luokalla eri aineet aloitetaan?

A. ensimmäinen vieras kieli 3. luokalta: joko englanti tai saksa
B. toinen vieras kieli 6. luokalta
C. kolmas vieras kieli lukiosta alkaen
C. kemia/fysiikka 8. luokalta

Kuinka suuria koulut ja luokat ovat?

1. oppilaiden määrä kouluissa on erilainen/erittäin suuria ja pieniä kouluja
2. luokissa ei saa olla oppilaita enemmän kuin 36
3. on tukiopetusluokkia, joissa opiskelee enintään 16 oppilasta

Ovatko tytöt ja pojat samassa koulussa ja luokassa?

Kyllä ovat.

Oppikirjat: antaako koulu vai ostaako oppilas itse koulutarvikkeet?

Riippuu kouluista. Koulu ostaa 1.-4.-luokkalaisille oppikirjat, ja vanhemmat kustantavat työvihot ja muut koulutarvikkeet itse. Ekaluokkalaisille koulu lahjoittaa usein myös oppilaan päiväkirjan, joka on pakollinen koulussa. "Päevik" on siis pakollinen "henkilötodistus", side kodin ja koulun välissä, joissa ovat päivittäin esillä oppilaan läksyt, arvosanat, käyttäytyminen ja huolellisuus. Joka viikon maanantaina oppilas esittää vanhemman allekirjoittaman "päevikun" opettajalle.

Vanhemmat ja opettajat pitävät näin kirjeenvaihtoa keskenään.

Ruokailu: onko ilmainen vai maksaako?

Tavallisesti 1. - 4. luokilla ruoka on ilmaista tai maksaa n 12 EEK (n 0.80 EUR) +
välipala esim. jogurtti tai hedelmä.

Muuten maksetaan ruokarahaa n. 240 EEK /kk. Saa ostaa myös ruoka-
kuponkeja. Kouluissa toimi usein kahvio, avoinna 9 - 15.

Koulumatka?

Riippuu koulusta ja välimatkoista.

Kuinka monta minuuttia on oppitunti/välitunti?

Oppitunnit ovat 45 minuuttia pitkiä. Välitunnit 10, ruokavälitunti 20 minuuttia.

Mitä oppilaat tekevät välitunnin aikana? Valvovatko opettajat välituntia?

Riippuen säästä oppilaat ovat joko sisätiloissa tai ulkona. Alkaen 3.-4. tunnista pidetään ulkovälitunnit.

Opettajat valvovat välitunneilla esimerkiksi koulun tiloissa, käytävillä, luokissa ja ulkona. Tavallisesti valvoo kaksi opettajaa kerrallaan samassa paikassa. Kouluissa "oikean käden" sääntö. Koulussa ei saa juosta.

Kuinka pitkä on ruokatunti?

Ruokatunti kestää 20 minuuttia.

Millainen todistus ja arvosanat?

  • 1. ja 2. luokalla sanallinen arviointi. Käytetään myös oppilaan edistymisen ja kehittymisen kortteja 4 kertaa vuodessa.
  • 2-3. luokka prosessiarvosanoja.
  • 4. luokalta alkaen kokeisiin perustuvia arvosanoja.

Käytetään erilaisia arviointimenetelmiä.

Paras arvosana on 5 eli "erinomainen". Sitten seuraa 4 eli "hyvä", "tyydyttävä" eli 3,
hylätty 2 ja 1.

Jos arvosanoja 2 ja 1 on opiskelun aikana paljon, jää tavallisesti luokalle. Oppilaalle annetaan sitä ennen mahdollisuus parantaa arvosanoja, joko lukuvuoden aikana tai kesätyönä (jätetään "suvetööle" yleensä viikoksi, pariksi).

Todistuksessa arvioidaan myös oppilaan käyttäytymistä: "esimerkillinen", "hyvä", "tyydyttävä", "välttävä". Eniten vaikuttavat poissaolot ilman syytä.

Luokkatodistuksen saa oppilas joka jakson lopulla. Vuodessa on 4 opiskelujaksoa. Lukiossa todistukset annetaan ennen joululomaa ja toukokuun lopussa.

Millaisia ovat kokeet ja milloin ne pidetään?

Virossa järjestetään valtakunnallisia tasokokeita sekä 3.-luokkalaisille että 6.-luokkalaisille. Esim. huhtikuun lopussa äidinkielen koe ja toukokuun lopussa matematiikan koe. Koulu päättyy Virossa loppukokeeseen, niin peruskoulu kuin lukiokin. Lukioon pääsee haastattelun ja peruskoulun todistuksen arvosanojen keskiarvolla.

Virolainen ylioppilastutkintolautakunta on Valtiollinen tutkinto- ja luokituskeskus.

Loppukokeilla halutaan Virossa varmistaa koulutodistusten valtakunnallinen
vertailtavuus ja koululaitoksen tason tarkkailu. Loppukokeiden pisteet julkaistaan kouluittain ja aineittain myös internetissä ja jokaisella on mahdollisuus vertailla eri koulujen opetuksen tasoa.

Virossa otettiin vuonna 1997 käyttöön uusi valtiollinen tutkinto. Se mahdollistaa lukion loppukokeiden ja yliopiston pääsykokeiden osittaisen yhdistämisen. Kaikki korkeakouluun pyrkivät suorittavat valtiollisen tutkinnon. Eri korkeakoulut edellyttävät eri valtiollisia tutkintoja. Tutkintojen sisällöstä päättää opetusministeriö.

Kokeet kestävät pari kuukautta. Viron lukioiden loppukokeet alkavat 17.4. ja
päättyvät 11.6. Kaikille kokeille on myös varakokeet, jotta esimerkiksi sairastuneet voisivat saada päästötodistuksen samana vuonna.

Lukion loppukokeet suoritetaan viidessä (5) aineessa, joista vähintään kaksi on suoritettava valtiollisena tutkintona. Lukiolaisten tasokokeet vastaavat täysin Suomen ylioppilaskirjoituksia.

Loppukokeiden aineita on paljon: historia, yhteiskuntaoppi, maantiede. Reaaliaineita ovat biologia, fysiikka, kemia ja matematiikka. Kielistä kokeen voi suorittaa englannissa, saksassa, ja ranskassa. Äidinkielen (pakollinen) koe pidetään virosta ja venäjästä (venäjän voi suorittaa myös vieraana kielenä) ja äidinkielenkokeen venäjästä suorittavat tekevät myös valtiollisen vironkielen kokeen. Maantiede tai jokin muu lukuaine ovat mukana vaihtoaineina. Kunkin kokeen sadasta pisteestä pitää läpi päästäkseen saada 20.
Koealueet ilmoitetaan etukäteen.

Kansalliset erot (virolaiset ja venäjänkieliset) näkyvät siinä, että venäjänkielisissä kouluissa ollaan parempia esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa tai kemiassa. Vironkieliset koulut taas hallitsevat kieliä, historiaa ja muita lukuaineita.

"Abiturient" on Virossa suomalaisittain ylioppilas. Yleissivistykselle annetaan paljon arvoa ja sitä mitataan historialla ja yhteiskuntaopilla. Kaikki aineetkin saa kirjoittaa, jos haluaa. "Ylioppilaskirjoitukset" ovat juuri se koe, jossa oppilaan pitää näyttää, miten paljon hän on kouluaikanaan oppinut. Abiturienteilla on samalla tavoin kuin Suomessakin vanhojen tanssit.

Värikkäitä ylioppilaslakkeja Virossa kantavat yliopistojen opiskelijat - "üliõpilased" eli ylioppilaat. Lukion päättäviä ei lakiteta vaan ainoastaan kukitetaan ja juhlitaan. Ylioppilaslakin väritys vaihtelee sen mukaan, millaiseen ylioppilasyhdistykseen lakinkantaja kuuluu. Ylioppilaslakkia käytetään koko yliopistossa opiskelun ajan.

Miten oppilasta rangaistaan?

Sama käytäntö kuin Suomessa, paitsi oppilaan vanhempien sakottaminen, joka on mahdollista, jos on poissaoloja ilman syytä tai muita käyttäytymisongelmia.

Voidaanko oppilas erottaa koulusta?

Voidaan. Prosessiin osallistuvat luokanopettaja, vanhemmat, rehtori ja viranomaiset.

Poissaolot?

Poissaoloista annetaan oppilaalle eritasoisia lisätehtäviä, harjoittelua, lisäkokeita, referaatin kirjoittamista,j os syynä sairastuminen.

Kouluvelvollisuus 1. - 9. luokilla 17 ikävuoteen asti. Jos oppilas on ollut ilman syytä poissa 3 kk sisällä 50 oppituntia, hän ei täytä kouluvelvollisuutta. Luvatonta poissaoloa ei sallita. Jos oppilas ei täytä kouluvelvollisuutta, vanhempia voidaan sakottaa.

Onko koulussa vanhempainiltoja?
Keskusteleeko opettaja paljon vanhempien kanssa, milloin?

Vanhempainiltoja on pakollista pitää ainakin kerran vuodessa. Yleensä ne eivät ole
suosittuja kiireisen elämän takia. 77% vanhemmista pitää tärkeänä pitää opettajaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Opettajilla siihen yleensä omat ajat.

Millä tavalla Viron koulu eroaa suomalaisesta koulusta?

Virossa opiskellaan 175 päivää vuodessa. Koululomia on vuodessa neljä. Koulutyö alkaa vasta syyskuun 1. päivä. Kesäloma alkaa tavallisesti 5. kesäkuuta. Koulun alkamispäivä on juhlapäivä, jolloin oppilaat ovat juhlavaatteisiin pukeutuneita ja tuovat opettajille kukkia.

Ekaluokkalaiselta edellytetään kouluun tullessaan tiettyä koulunkypsyyttä. Hän esimerkiksi tuntee aakkosia, kirjoittaa etu- ja sukunimensä, tietää ikäänsä, osoitteensa, tuntee numeroita, lukee sanoja ja lauseita, osaa kuunnella ja seurata opettajaansa, osaa tiettyjä taitoja, kuten pukeutua, pitää tavaroista huolta ja on läpäissyt lääkärintarkastuksen.

Kun opettaja tulee luokkaan, häntä tervehditään nousemalla seisomaan. Opettaja teitittelee oppilaitaan, vaikka oppilas sinuttelisikin (ei kuitenkaan suotavaa).

Kouluissa toimii paljon harrastuskerhoja: tekniikkaa, luonto-oppia, teatteria, urheilua, musiikkia, kuoroa, tanssia, kieliä, tietotekniikkaa ym. Kerran kuukaudessa järjestetään kouluissa yhteisiä iltapäivätapahtumia tai juhlia klo 22 asti, jotka ovat oppilaille pakollisia.

Kouluissa toimivat myös ns. pitkän päivän ryhmät, joissa oppilaat (n. 25 lasta vanhempien toivomuksesta) tekevät opettajan valvonnassa vaikka läksyjä, saavat tukiopetusta ja viettävät aikaa yhdessä.

Opettaja vastaa opetuksensa tuloksista: oppilaiden osaaminen, tietojen laatu, kasvatustyön tulokset ym. Virolaislapsen mielestä koulussa on juuri niin hyvä olla kuinka hyvä opettaja on.

Kerran kuukaudessa puhutaan koulussa avoimesti jokaisen opettajan työn plussista ja miinuksista. Sekä opettajia että oppilaita palkitaan eri tavoin: kunniakirjat, palkinnot, oppilailla kunniataulu valokuvineen. Vanhemmillekin on yleensä kunniakirjoja. Ongelmia pyritään ratkaisemaan yhdessä.

Kouluissa paljon erilaisia traditioita: esim. lukion pinssijuhla, sormusten juhla, loppukello - juhla (oppilaat viron kansallisvaatteissa,viimeinen kello soi klo 12, tämän jälkeen mennään käsistä pitäen ketjuna laulaen, tanssien torille ja tämän jälkeen piknikille luontoon), "rebaste ristimine" eli kettujen ristiäispäivä tai "lutipidu" - tuttijuhla, jossa lukion 3 vuoden oppilaat "ristivät" lukion 1. vuoden oppilaita. "Rebased" ovat pukeutuneet joko pikku vauvoiksi tai pojiksi tai tytöiksi, joilla mukana joko suuret nuket, pehmolelut tai autot.

Opettajan päätoimisuus koostuu 35 tunnista viikossa. Niistä voi 5 tuntia käyttää täydennyskoulutukseen. Työ alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.00. Työpäivän aikana n. 2 tuntia vapaata aikaa. Lounas- ja kahviaika erikseen, muttei klo 13:n jälkeen.

Joka vuoden huhtikuun 15. päivään mennessä vie joka opettaja erikseen koulun johtajalle seuraavan kouluvuoden opetusohjelmansa. Opettajan rooli työskentelyn suunnittelijana ja ohjaajana korostuu. Kaikkien ensi vuoden kokeiden pitää olla valmis siis huhtikuun 15. mennessä. Monistettavien opetusmateriaalien pitää aina olla valmis viisi päivää ennen oppituntia. Arvosanoille oltava perustelut. Opettajien ja oppilaiden aktiivisuutta tunnustetaan ja arvostetaan.

Virolaisten opiskelijoiden on ehkä alussa vaikeata tottua suomalaisen koulun vapauteen, henkilökohtaiseen vastuuseen omasta oppimisesta. Virolaisessa koulussa kaikki kuuluu kaikille. Ongelmiin puututaan heti. Sana "vapaa kasvatus" merkitsee Virossa välinpitämättömyyttä. Vasta koulussa opitaan vapauteen eli siis vastuuseen. Lapset tarvitsevat rajoja ja sekä vanhempien että opettajien ohjausta. Ongelmalliseen käyttäytymiseen puututaan myös kadulla: nuorten tupakointi, alkoholin käyttö ja epäkohteliaisuus.

Mitä suomalaisten opettajien olisi mielestänne hyvä tietää kielestä, maasta, kulttuurista jne.?

Viron tietokooste suomalaisille kouluille
www.tuglas.fi

Suomen ja viron oikeinkirjoituksen vertailua (Erkki Sinijärv)
Katsaus suomen ja viron kirjakielen historiaan.
www.geocities.com/erkkisin/smee.html

Artikkeleita: Viron kuva Suomessa
www.tuglas.fi/kysely/raportti.html

Uusi Viro 1991-2001
www.mtv3.fi/viro/VIRO-KIRJA.doc