Kulttuurit
Tietoa Viron kouluista
Irina Kollo
Onko valtion koulu vai yksityinen?
On
sekä valtion että yksityisiä kouluja. 2002-2003
toimi Virossa 685 koulua, joissa opiskeli 212.200 oppilasta
ja opetti 17.986 opettajaa. Virossa on puolen tusinaa ehdotonta
eliittikoulua, joista miltei kaikki lukiolaiset jatkavat joko
Tarton yliopistoon, Tallinnan yliopistoihin tai opiskelemaan
ulkomaille. Arvostetuimpia kouluja ovat Tallinnan ranskalainen,
englantilainen ja saksalainen lyseo, Tallinnan Reaalilyseo
ja Kustaa Adolfin lyseo. Sitten on joissakin aineissa vahvoja
kouluja. Jos jokin maaseudun lukio on valtakunnan huippua
vaikkapa matematiikassa, se kertoo paljon aineenopettajien
tasosta.
Tilastoista siis näkyy opetuksen taso. Yksityisiä
kouluja on 32 , mm. 5 Waldorf- koulua ja Audentes ka Rocca
al Mare -koulu. Virolaiseen koulujärjestelmään
kuuluu, että koulu voi halutessaan valita oppilaansa.
Parhaat eliittikoulut järjestävät jo ala-asteelle
kokeita, joilla valitaan koulun oppilaat. Virossa on myös
erikoiskouluja eriasteisista vammoista kärsiville lapsille
ja aikuisille. Koulutus toteutuu pääosin opetusministeriön
alaisuudessa.
Ala-aste, yläaste, lukio - kuinka monta vuotta?
Taso 1: 7 - 16 -vuotiaat
alempi II asteen koulutus eli peruskoulu (oppivelvollisuuskoulu)
0-aste: alle kouluikäisten opetus: 0-luokat, lastentarhat
1. ala- aste: peruskoulun 1.-4. luokat ALGKOOL
2. aste peruskoulun 5-9 luokat, alempi toisen asteen koulu
PÕHIKOOL
Taso 2: 17 - 19 - vuotiaat
ylempi II asteen koulutus
1. aste: luokka-asteet 10-12: 3 vuotta
- lukio (gümnaasium)
- iltalukiot
- aikuiskoulutus: aikuislukiot
- ammatillinen koulutus: ammattioppilaitokset: kutsekool,
kutsekeskkool
Taso 3: 19 - 27- vuotiaat
korkea-asteen koulutus
2. aste : opistotaso
3. aste: alempi tutkinto: ammatillinen korkea-asteen koulutus
4. aste: ylempi korkeakoulututkinto: akateeminen korkea-asteen
koulutus:
BAKALAUREUS (120ov)
5. aste: maisterinkoulutus: yliopisto
MAGISTRIÕPE (+ 40 tai 80 ov)
6. aste: tohtorinkoulutus: yliopisto
DOKTORIÕPE (+160 ov)
Koulutusalojen osalta Viron luokitus vastaa ISCED: in (International
Standard
Classification on Education) standardia.
Minkä ikäisenä kouluun?
Virolaislapsen oppivelvollisuus alkaa 6- tai 7 -vuotiaana.
Mitä aineita opiskellaan?
I ASTE 1 - 3 LUOKAT/integroitu opetus
koti/ me/ minä/me/koti/kotiseutu/
äidinkieli 18 - 22 h
viro 2 6 - 10 h
luonto-oppi, kotiseutuoppi 6 - 8 h
matematiikka 9 - 13 h
musiikki 6 - 8 h
taide, käsityö 10 - 13 h
liikunta 8 - 10 h
1 . vieras kieli 3 - 6 h alkaen 3. luokalta
ATK-opetus 1 h
1. luokalla saa opettaa viikossa 20 h
2. luokalla 23 h
3. luokalla 25 h
II ASTE 4 - 6 luokat
minä/me/koti/ Viro
äidinkieli 14-16 h
viro 2 kieli 12 -15 h
A - kieli 8 -11 h
B - kieli 3 - 4 h
matematiikka 12- 15 h
luonto-oppi 7 -8 h
ATK-opetus 1 h |
historia 3 - 4 h
yhteiskuntaoppi 3 h
musiikki 4- 5 h
taide 4 - 5 h
liikunta 6 - 8 h
käsityö, kotitalousoppi 4 - 6 h
|
III ASTE 7 - 9 luokat
minä/ ihmiset/ikätoverit/ minä ja maailma
VII luokalla viikossa 30 h opetusta
VIII luokalla viikossa 32 h opetusta
IX luokalla viikossa 35 h opetusta
äidinkieli 11 - 12 h
viro 2 12-15 h
A-kieli 7 - 9 h
B- kieli 8 -10 h
matematiikka 12 - 15 h
luonto-oppi 2 h
ATK-opetus |
maantiede 5 - 6 h
biologia 5 - 6 h
kemia 4 - 5 h
fysiikka 4 - 5 h
historia 5 - 6 h
ihminen ja yhteiskuntaoppi 4 - 5 h
|
musiikki 3h
taide 3 h
käsityö 5 - 6 h
liikunta 6 h
valinnaisaineet 3 - 9 h
|
7. luokalta alkaen saa valita myös valinnaisaineita
LUKIO 10 -12 luokat
minä/koko maailma
Luvattu tuntimäärä viikossa on 35 akateemista
tuntia
äidinkieli 12 h
viro 2 9 h
A-kieli 6 h
B- kieli 6 h
matematiikka 9 h
maantiede 2 h
biologia 4 h
kemia 4 h
fysiikka 6 h |
historia 8 h
yhteiskuntaoppi 4 h
filosofia 1 h
taide 3 h
musiikki 3 h
liikunta 6 h |
Lukiossa on kurssimuotoinen opetus ja kurssin pituus on
35 tuntia.
Millä luokalla eri aineet aloitetaan?
A. ensimmäinen vieras kieli 3. luokalta: joko englanti
tai saksa
B. toinen vieras kieli 6. luokalta
C. kolmas vieras kieli lukiosta alkaen
C. kemia/fysiikka 8. luokalta
Kuinka suuria koulut ja luokat ovat?
1. oppilaiden määrä kouluissa on erilainen/erittäin
suuria ja pieniä kouluja
2. luokissa ei saa olla oppilaita enemmän kuin 36
3. on tukiopetusluokkia, joissa opiskelee enintään
16 oppilasta
Ovatko tytöt ja pojat samassa koulussa ja luokassa?
Kyllä ovat.
Oppikirjat: antaako koulu vai ostaako oppilas itse koulutarvikkeet?
Riippuu kouluista. Koulu ostaa 1.-4.-luokkalaisille oppikirjat,
ja vanhemmat kustantavat työvihot ja muut koulutarvikkeet
itse. Ekaluokkalaisille koulu lahjoittaa usein myös oppilaan
päiväkirjan, joka on pakollinen koulussa. "Päevik"
on siis pakollinen "henkilötodistus", side
kodin ja koulun välissä, joissa ovat päivittäin
esillä oppilaan läksyt, arvosanat, käyttäytyminen
ja huolellisuus. Joka viikon maanantaina oppilas esittää
vanhemman allekirjoittaman "päevikun" opettajalle.
Vanhemmat ja opettajat pitävät näin kirjeenvaihtoa
keskenään.
Ruokailu: onko ilmainen vai maksaako?
Tavallisesti 1. - 4. luokilla ruoka on ilmaista tai maksaa
n 12 EEK (n 0.80 EUR) +
välipala esim. jogurtti tai hedelmä.
Muuten maksetaan ruokarahaa n. 240 EEK /kk. Saa ostaa myös
ruoka-
kuponkeja. Kouluissa toimi usein kahvio, avoinna 9 - 15.
Koulumatka?
Riippuu koulusta ja välimatkoista.
Kuinka monta minuuttia on oppitunti/välitunti?
Oppitunnit ovat 45 minuuttia pitkiä. Välitunnit
10, ruokavälitunti 20 minuuttia.
Mitä oppilaat tekevät välitunnin aikana?
Valvovatko opettajat välituntia?
Riippuen säästä oppilaat ovat joko sisätiloissa
tai ulkona. Alkaen 3.-4. tunnista pidetään ulkovälitunnit.
Opettajat valvovat välitunneilla esimerkiksi koulun
tiloissa, käytävillä, luokissa ja ulkona. Tavallisesti
valvoo kaksi opettajaa kerrallaan samassa paikassa. Kouluissa
"oikean käden" sääntö. Koulussa
ei saa juosta.
Kuinka pitkä on ruokatunti?
Ruokatunti kestää 20 minuuttia.
Millainen todistus ja arvosanat?
- 1. ja 2. luokalla sanallinen arviointi. Käytetään
myös oppilaan edistymisen ja kehittymisen kortteja
4 kertaa vuodessa.
- 2-3. luokka prosessiarvosanoja.
- 4. luokalta alkaen kokeisiin perustuvia arvosanoja.
Käytetään erilaisia arviointimenetelmiä.
Paras arvosana on 5 eli "erinomainen". Sitten seuraa
4 eli "hyvä", "tyydyttävä"
eli 3,
hylätty 2 ja 1.
Jos arvosanoja 2 ja 1 on opiskelun aikana paljon, jää
tavallisesti luokalle. Oppilaalle annetaan sitä ennen
mahdollisuus parantaa arvosanoja, joko lukuvuoden aikana tai
kesätyönä (jätetään "suvetööle"
yleensä viikoksi, pariksi).
Todistuksessa arvioidaan myös oppilaan käyttäytymistä:
"esimerkillinen", "hyvä", "tyydyttävä",
"välttävä". Eniten vaikuttavat poissaolot
ilman syytä.
Luokkatodistuksen saa oppilas joka jakson lopulla. Vuodessa
on 4 opiskelujaksoa. Lukiossa todistukset annetaan ennen joululomaa
ja toukokuun lopussa.
Millaisia ovat kokeet ja milloin ne pidetään?
Virossa järjestetään valtakunnallisia tasokokeita
sekä 3.-luokkalaisille että 6.-luokkalaisille. Esim.
huhtikuun lopussa äidinkielen koe ja toukokuun lopussa
matematiikan koe. Koulu päättyy Virossa loppukokeeseen,
niin peruskoulu kuin lukiokin. Lukioon pääsee haastattelun
ja peruskoulun todistuksen arvosanojen keskiarvolla.
Virolainen ylioppilastutkintolautakunta on Valtiollinen tutkinto-
ja luokituskeskus.
Loppukokeilla halutaan Virossa varmistaa koulutodistusten
valtakunnallinen
vertailtavuus ja koululaitoksen tason tarkkailu. Loppukokeiden
pisteet julkaistaan kouluittain ja aineittain myös internetissä
ja jokaisella on mahdollisuus vertailla eri koulujen opetuksen
tasoa.
Virossa otettiin vuonna 1997 käyttöön uusi
valtiollinen tutkinto. Se mahdollistaa lukion loppukokeiden
ja yliopiston pääsykokeiden osittaisen yhdistämisen.
Kaikki korkeakouluun pyrkivät suorittavat valtiollisen
tutkinnon. Eri korkeakoulut edellyttävät eri valtiollisia
tutkintoja. Tutkintojen sisällöstä päättää
opetusministeriö.
Kokeet kestävät pari kuukautta. Viron lukioiden
loppukokeet alkavat 17.4. ja
päättyvät 11.6. Kaikille kokeille on myös
varakokeet, jotta esimerkiksi sairastuneet voisivat saada
päästötodistuksen samana vuonna.
Lukion loppukokeet suoritetaan viidessä (5) aineessa,
joista vähintään kaksi on suoritettava valtiollisena
tutkintona. Lukiolaisten tasokokeet vastaavat täysin
Suomen ylioppilaskirjoituksia.
Loppukokeiden aineita on paljon: historia, yhteiskuntaoppi,
maantiede. Reaaliaineita ovat biologia, fysiikka, kemia ja
matematiikka. Kielistä kokeen voi suorittaa englannissa,
saksassa, ja ranskassa. Äidinkielen (pakollinen) koe
pidetään virosta ja venäjästä (venäjän
voi suorittaa myös vieraana kielenä) ja äidinkielenkokeen
venäjästä suorittavat tekevät myös
valtiollisen vironkielen kokeen. Maantiede tai jokin muu lukuaine
ovat mukana vaihtoaineina. Kunkin kokeen sadasta pisteestä
pitää läpi päästäkseen saada
20.
Koealueet ilmoitetaan etukäteen.
Kansalliset erot (virolaiset ja venäjänkieliset)
näkyvät siinä, että venäjänkielisissä
kouluissa ollaan parempia esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa
tai kemiassa. Vironkieliset koulut taas hallitsevat kieliä,
historiaa ja muita lukuaineita.
"Abiturient" on Virossa suomalaisittain ylioppilas.
Yleissivistykselle annetaan paljon arvoa ja sitä mitataan
historialla ja yhteiskuntaopilla. Kaikki aineetkin saa kirjoittaa,
jos haluaa. "Ylioppilaskirjoitukset" ovat juuri
se koe, jossa oppilaan pitää näyttää,
miten paljon hän on kouluaikanaan oppinut. Abiturienteilla
on samalla tavoin kuin Suomessakin vanhojen tanssit.
Värikkäitä ylioppilaslakkeja Virossa kantavat
yliopistojen opiskelijat - "üliõpilased"
eli ylioppilaat. Lukion päättäviä ei lakiteta
vaan ainoastaan kukitetaan ja juhlitaan. Ylioppilaslakin väritys
vaihtelee sen mukaan, millaiseen ylioppilasyhdistykseen lakinkantaja
kuuluu. Ylioppilaslakkia käytetään koko yliopistossa
opiskelun ajan.
Miten oppilasta rangaistaan?
Sama käytäntö kuin Suomessa, paitsi oppilaan
vanhempien sakottaminen, joka on mahdollista, jos on poissaoloja
ilman syytä tai muita käyttäytymisongelmia.
Voidaanko oppilas erottaa koulusta?
Voidaan. Prosessiin osallistuvat luokanopettaja, vanhemmat,
rehtori ja viranomaiset.
Poissaolot?
Poissaoloista annetaan oppilaalle eritasoisia lisätehtäviä,
harjoittelua, lisäkokeita, referaatin kirjoittamista,j
os syynä sairastuminen.
Kouluvelvollisuus 1. - 9. luokilla 17 ikävuoteen asti.
Jos oppilas on ollut ilman syytä poissa 3 kk sisällä
50 oppituntia, hän ei täytä kouluvelvollisuutta.
Luvatonta poissaoloa ei sallita. Jos oppilas ei täytä
kouluvelvollisuutta, vanhempia voidaan sakottaa.
Onko koulussa vanhempainiltoja?
Keskusteleeko opettaja paljon vanhempien kanssa, milloin?
Vanhempainiltoja on pakollista pitää ainakin kerran
vuodessa. Yleensä ne eivät ole
suosittuja kiireisen elämän takia. 77% vanhemmista
pitää tärkeänä pitää opettajaan
henkilökohtaisesti yhteyttä. Opettajilla siihen
yleensä omat ajat.
Millä tavalla Viron koulu eroaa suomalaisesta koulusta?
Virossa opiskellaan 175 päivää vuodessa. Koululomia
on vuodessa neljä. Koulutyö alkaa vasta syyskuun
1. päivä. Kesäloma alkaa tavallisesti 5. kesäkuuta.
Koulun alkamispäivä on juhlapäivä, jolloin
oppilaat ovat juhlavaatteisiin pukeutuneita ja tuovat opettajille
kukkia.
Ekaluokkalaiselta edellytetään kouluun tullessaan
tiettyä koulunkypsyyttä. Hän esimerkiksi tuntee
aakkosia, kirjoittaa etu- ja sukunimensä, tietää
ikäänsä, osoitteensa, tuntee numeroita, lukee
sanoja ja lauseita, osaa kuunnella ja seurata opettajaansa,
osaa tiettyjä taitoja, kuten pukeutua, pitää
tavaroista huolta ja on läpäissyt lääkärintarkastuksen.
Kun opettaja tulee luokkaan, häntä tervehditään
nousemalla seisomaan. Opettaja teitittelee oppilaitaan, vaikka
oppilas sinuttelisikin (ei kuitenkaan suotavaa).
Kouluissa toimii paljon harrastuskerhoja: tekniikkaa, luonto-oppia,
teatteria, urheilua, musiikkia, kuoroa, tanssia, kieliä,
tietotekniikkaa ym. Kerran kuukaudessa järjestetään
kouluissa yhteisiä iltapäivätapahtumia tai
juhlia klo 22 asti, jotka ovat oppilaille pakollisia.
Kouluissa toimivat myös ns. pitkän päivän
ryhmät, joissa oppilaat (n. 25 lasta vanhempien toivomuksesta)
tekevät opettajan valvonnassa vaikka läksyjä,
saavat tukiopetusta ja viettävät aikaa yhdessä.
Opettaja vastaa opetuksensa tuloksista: oppilaiden osaaminen,
tietojen laatu, kasvatustyön tulokset ym. Virolaislapsen
mielestä koulussa on juuri niin hyvä olla kuinka
hyvä opettaja on.
Kerran kuukaudessa puhutaan koulussa avoimesti jokaisen opettajan
työn plussista ja miinuksista. Sekä opettajia että
oppilaita palkitaan eri tavoin: kunniakirjat, palkinnot, oppilailla
kunniataulu valokuvineen. Vanhemmillekin on yleensä kunniakirjoja.
Ongelmia pyritään ratkaisemaan yhdessä.
Kouluissa paljon erilaisia traditioita: esim. lukion pinssijuhla,
sormusten juhla, loppukello - juhla (oppilaat viron kansallisvaatteissa,viimeinen
kello soi klo 12, tämän jälkeen mennään
käsistä pitäen ketjuna laulaen, tanssien torille
ja tämän jälkeen piknikille luontoon), "rebaste
ristimine" eli kettujen ristiäispäivä
tai "lutipidu" - tuttijuhla, jossa lukion 3 vuoden
oppilaat "ristivät" lukion 1. vuoden oppilaita.
"Rebased" ovat pukeutuneet joko pikku vauvoiksi
tai pojiksi tai tytöiksi, joilla mukana joko suuret nuket,
pehmolelut tai autot.
Opettajan päätoimisuus koostuu 35 tunnista viikossa.
Niistä voi 5 tuntia käyttää täydennyskoulutukseen.
Työ alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.00. Työpäivän
aikana n. 2 tuntia vapaata aikaa. Lounas- ja kahviaika erikseen,
muttei klo 13:n jälkeen.
Joka vuoden huhtikuun 15. päivään mennessä
vie joka opettaja erikseen koulun johtajalle seuraavan kouluvuoden
opetusohjelmansa. Opettajan rooli työskentelyn suunnittelijana
ja ohjaajana korostuu. Kaikkien ensi vuoden kokeiden pitää
olla valmis siis huhtikuun 15. mennessä. Monistettavien
opetusmateriaalien pitää aina olla valmis viisi
päivää ennen oppituntia. Arvosanoille oltava
perustelut. Opettajien ja oppilaiden aktiivisuutta tunnustetaan
ja arvostetaan.
Virolaisten opiskelijoiden on ehkä alussa vaikeata tottua
suomalaisen koulun vapauteen, henkilökohtaiseen vastuuseen
omasta oppimisesta. Virolaisessa koulussa kaikki kuuluu kaikille.
Ongelmiin puututaan heti. Sana "vapaa kasvatus"
merkitsee Virossa välinpitämättömyyttä.
Vasta koulussa opitaan vapauteen eli siis vastuuseen. Lapset
tarvitsevat rajoja ja sekä vanhempien että opettajien
ohjausta. Ongelmalliseen käyttäytymiseen puututaan
myös kadulla: nuorten tupakointi, alkoholin käyttö
ja epäkohteliaisuus.
Mitä suomalaisten opettajien olisi mielestänne
hyvä tietää kielestä, maasta, kulttuurista
jne.?
Viron tietokooste suomalaisille kouluille
www.tuglas.fi
Suomen ja viron oikeinkirjoituksen vertailua (Erkki Sinijärv)
Katsaus suomen ja viron kirjakielen historiaan.
www.geocities.com/erkkisin/smee.html
Artikkeleita: Viron kuva Suomessa
www.tuglas.fi/kysely/raportti.html
Uusi Viro 1991-2001
www.mtv3.fi/viro/VIRO-KIRJA.doc
|