Kulttuurit
Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä
- erilaisuus on voimavara
Luentomuistio
Oge Eneh on syntynyt Nigeriassa ja hän on asunut 17
vuotta Suomessa. Hän tuli Suomeen opiskelemaan kasvatustiedettä
ja valmistui kasvatustieteiden. maisteriksi 1991.
Tällä hetkellä hän työskentelee Adulta
Oy:ssä (Keski-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus),
jossa hän keskittyy kulttuurien väliseen viestintään
ja monikulttuuriset tiimit valmentaminen.
Eneh korosti nimen merkitystä ihmiselle. Kun ihmisen
nimi näkyy jossain paperissa, se aiheuttaa mielikuvia
esim. virkamiehille (ennakkoasenteita?).
Suomalaiset
kuuluvat suomessa ns. in-group -ryhmään ja
muualta tulleet out-group -ryhmään, esim.
paluumuuttajat, pakolaiset, turvapaikanhakijat, työn
vuoksi tulevat. Jälkimmäinen ryhmä saapuu tänne
menneisyys mukanaan.
Maahanmuuttaja-termin määrittelyn pitää
olla tarkka, sillä se sisältää monia eri
asioita.
Maahanmuuttaja Mirja-Tytti Talibin mukaan maahanmuuttaja on
henkilö, joka on syntyperältään ulkomaan
kansalainen ja muuttaa toiseen maahan asumaan. Ulkomaalainen
voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansallisuutta
vaille oleva.
"Maahanmuuttaja" on yleisnimitys Suomeen pysyvästi,
vähintään vuodeksi, muuttavista ihmisistä.
Myös maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset luokitellaan
usein tähän kategoriaan, vaikka he eivät ole
muuttaneet Suomeen.
Jotta sopeutuminen onnistuu, tarvitaan tietoa yhteiskunnasta
ja valtakulttuurin toiminnasta. Kielen merkitys on
valtava ihmiselle ja on todettava, että suomen kieli
on vaikea. Suomessa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskuntaan
tasavertaisina jäseninä, joilla on sekä
velvollisuuksia että oikeuksia. Samalla on mahdollisuus
ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuria
ja uskontoa sopusoinnussa Suomen lainsäädännön
kanssa.
Maahanmuuttaja joutuu luopumaan perheestään,
ystävistään, naapureistaan, seurakunnastaan,
kodistaan, työstään, ruuastaan, tavoistaan
, rooleistaan, statuksestaan, kielestään, kotimaastaan,
kulttuuristaan ja koulutuksestaan. Näiden saavuttaminen
uudelleen ei ole helppoa, mutta on todella tärkeää,
että ne saavutettaisiin.
Asettuminen uuteen ja erilaiseen yhteiskuntaan
Akkulturaatio=kahden kulttuurin kohdatessa molemmat
vaikuttavat toisiinsa
- suomalaisuutta hylkivä, omaa kulttuuria suosiva (eristäytyminen)
- marginaalisuus, kahteen kulttuuriin identifioituminen
(ristiriitoja)
- oma kulttuuri ja uusi kulttuuri sinuja (integraatio)
- omaa kulttuuria hylkivä tapa, suomalaisuuteen assimiloituminen
Suomalainen yhteiskunta ei auta ellei apua osata hakea.
Akkulturaatioasenteet
- marginalisaatio; oman ja vieraan kulttuurin torjuminen
- assimilaatio; sulautuminen = oman kulttuurin hylkääminen
valtakulttuurin vuoksi
- separaatio; eristäytyminen = vähemmistön
jäsenet tukeutuvat omaan kulttuuriinsa suojautuessaan
valtakulttuurin torjunnassa
- integroituminen; takaa parhaan psykologisen tuloksen.
Omien kulttuuritaustojen kunnioittaminen ja suomalaiseen
kulttuuriin sopeutuminen
Arvojen merkitys
Suomalaisiin perusarvoihin kuuluu olennaisesti koti. Kodin
merkitys on kuitenkin muuttunut; ovatko koulu ja päiväkoti
ottaneet kodilta paikkaa?
Empatian osuus on tärkeä, kun mietitään
arvoja. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta paljon
voi ymmärtää.
Integraatioalueita
työ
- antaa merkityksen elämälle, tärkeä
oman identiteetin kannalta (olen tärkeä)
- maahanmuuttaja uudessa kotimaassa lääkäristä
siivoojaksi
päivähoito
- kaksikulttuurisen kasvun mahdollistuminen
- kielen kehittyminen
- yhteistyö vanhempien kanssa
- lapsen kulttuurin huomioon ottaminen
- perheen tukeminen
kielikurssit
- kulttuurishokki
- lasten hoidon järjestäminen
koulu
- yhteistyö vanhempien kanssa
- lapsen kulttuurin huomioon ottaminen
Millaiseksi muodostuu suhde saman kulttuurin ihmisiin ja
suomalaisiin naapurina, työtoverina, ystävänä?
Mitä kulttuuri on?
- ajatusrakennelmat, asenteet ja uskomukset, joita meillä
on elämästä, kuolemasta, avioliitosta, naisen
ja miehen rooleista jne.
- kieli ja käsitteet, joiden avulla ajattelemme ja
ilmaisemme itseämme (Alitolppa-Niitamo 1989)
Homogeenisen ja monikulttuurisen (heterogeenisen) ideologian
eroja
Arvot |
Homogeeninen ideologia |
Monikulttuurinen ideologia |
Normit |
Normatiivisesta
käytöksestöä poikkeamista suvaitaan
vähemmän. |
Vaikea sopia
yhteisiä normeja ja siihen tarvitaan aikaa. |
Johtoajatus |
Oikeudenmukaisuus
ja ihmisten tasa-arvoisuus sopimuksen ja laillisen oikeuden
avulla. |
Ihmisten kohteleminen
niin kuin he itse haluavat heitä kohdeltavan. |
Ongelmien ratkaisu |
Totuttu looginen
ajattelumalli. |
Monia mahdollisia
ongelmanratkaisutapoja. |
Erilaisuuden arvostaminen |
Erilaisuus on
heikkous ja sietämätöntä. |
Erilaisuus on
lisäarvo ja voimavara. |
Yhteistyö |
Yritetään
mukauttaa ihmisiä samanlaiseen ajattelu- ja työskentelytapaan. |
Hyväksytään
ihmisten yksilölliset tarpeet ja otetaan huomioon
erilaiset tavat työskennellä. |
Kommunikaatio |
Suora, mustavalkoinen
puhetapa. Melko eksplisiittisen viestinnän kulttuuri. |
Huomio yksilöllisiin
tarpeisiin stereotypioita välttäen. Viestitään
usein peitellymmin, esim. sananlaskujen avulla. |
KM Oge Eneh
Luento OK-opintokeskuksen
järjestämässä seminaarissa Turussa 11.2.2002
Yhteenvedon tehnyt Päivi Luoma
|