Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö esiopetuksesta kouluun

Eeva Luostarinen

Maahanmuuttajalapsen sopeutumista uuteen lapsiryhmään tai koululuokkaan auttaa huomattavasti, jos lapsi voi tutustua uuteen ympäristöön yhdessä vanhempiensa kanssa. Uuden lapsen tullessa tutustumaan kannattaa tilata paikalle myös tulkki, mikäli vanhemmat eivät vielä ole oppineet riittävän hyvin suomenkieltä.

Mikäli vanhemmat eivät ole töissä, heidät voi pyytää mukaan ryhmän arkeen. Näin henkilökunta, ryhmän muut lapset ja eri käytännöt tulevat vanhemmillekin tutuiksi.

Hyviä kokemuksia on ollut esimerkiksi siitä, että äiti on ollut lapsen päiväkodissa mukana useampana päivänä. Äiti on tehnyt muun henkilökunnan kanssa käytännön töitä: auttanut lapsia pukeutumistilanteissa, ruokailuissa ja monissa muissa askareissa, joissa lapset voivat tarvita aikuisen apua. Tätä toimintaa voi hyvin soveltaa myös esi- ja alkuopetuksessa.

Vanhemmille voi myös ehdottaa tapaamista lapsen kotona. Lapselle oman opettajan vierailu on usein kunnia-asia, jota muistellaan kauan.

Maahanmuuttajalapsen siirtyminen esiopetuksesta kouluun

Esiopetusryhmissä on laajasti käytössä havainnointilomake (esiopetuksen suunnittelun tueksi ja kouluvalmiuden arvioimiseksi). Lomakkeeseen on saatavana Moped:n sivuilta liite, johon on kirjattu "maahanmuuttajatarkennuksia". Esiopetusryhmien opettajat täyttävät lomaketta esiopetusvuoden aikana yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Kun lapsi siirtyy kouluun, opettajan kannattaa pyytää valmista "tietopakettia" joko vanhemmilta tai esiopetusryhmästä.

Joskus lapsen kouluun siirtyminen on korkea kynnys, jossa kaivataan taitavaa, monipuolisempaa yhteistyötä. Kun koulun aloitus valmistellaan etukäteen hyvin, saattaa opettaja päästä elokuussa helpommalla.

Ohessa muutamia hyväksi koettuja käytäntöjä:

• Opettaja tutustuu lapsiin esiopetusvuoden aikana
• Esiopetuksen vanhempainilta, jossa lähikoulun opettaja vierailijana
• Opettaja tai erityisopettaja kutsutaan mukaan päivähoidon kuntoutus- ja toimintasuunnitelma- tai HOJKS-palaveriin
• Kuntoutus- ja toimintasuunnitelma- tai HOJKS-palaverin järjestäminen lapsen kotona (erittäin hyviä kokemuksia)
• Lapset käyvät tutustumassa kouluun esiopetusvuoden aikana. (yhteisiä projekteja, ulkoleikkejä, pienryhmiä)

Käytännön arviointi:
Avoin yhteistyö vanhempien kanssa ja laaja moniammatillinen yhteistyö voivat kuulostaa työläiltä. Riittääkö työaika moiseen?

Ennakoiva kouluun siirtyminen maksaa vaivan:

• lapsen on turvallista aloittaa koulu, kun se on tullut tutuksi jo esiopetusvuoden aikana
• opettaja saa tutut lapset luokkaansa

Kysymys on lopulta vain asenteesta. Kun nämä asiat muuttuvat eläviksi käytännöiksi, ei enää tarvitse pohtia erikseen maahanmuuttajuutta tai monikulttuurisuutta.

Kirjoittaja toimii kiertävänä erityislastentarhanopettajana Raisiossa.

Päivitetty 15.6.2005