Moped
Lomakkeet
Opetus
Koulun arki
Terveys
Oppilashuolto
Koti ja koulu
Kulttuurit
Materiaalit
Kalenteri
Sivuinfo
Haku
 

Opetus

Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa

Annele Laaksonen

Väitöskirjatutkielma
Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun opettajankoulutuslaitos
Lokakuu 2007

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Turun kaupungin neljän erityiskoulun perusopetuksen 1.–9.-luokkalaisten erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajaoppilaiden käsityksiä 1. koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksistaan yleisopetuksessa ennen erityiskouluun siirtoa, 2. maahanmuuttajaoppilaiden käsityksiä erityisopetussiirtoprosessista ja niistä muutoksista, joita koulunkäynnissä ilmeni erityisopetussiirron jälkeen, 3. maahanmuuttajaoppilaiden kokemuksia koulunkäynnistään ja kouluviihtyvyydestään erityiskoulussa. Tutkimus vahvisti käsitystä, että maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat positiivista erityiskohtelua, kielellistä tukea, yksilöllistä ohjausta, pieniä opetusryhmiä ja hyvinvointia edistäviä toimintamalleja kotoutumis- ja koulutuspolulleen.

Osallistavan kasvatuksen keskeinen kasvatusajattelu lähtee sukupuolta, etnisyyttä ja ”rotua” koskevien valtarakenteiden purkamisesta ja oppilaiden erilaisuuden hyväksymisestä. Painopisteen muuttuminen oppilaasta oppimisympäristön muokkaamiseen on saanut aikaan sen, että erityisopetus ei ole enää ensisijaisesti erillistä, paikkaan sidottua erityisopetusta, vaan opetuksen yksilöllistämistä. Monikulttuurisessa luokassa työskentelevän opettajan keskeiseksi interkulttuurisen kompetenssin ulottuvuudeksi näyttäisivät muodostuvan asenteet ja suhtautumistavat erilaista oppilasta kohtaan; opettajilta vaaditaan interkulttuurista sensitiivisyyttä kohdatessaan vierasta kulttuurista tulevia lapsia ja nuoria. Kasvatus ja opetus vaikuttavat oppilaan hyvinvoinnin jokaisella alueella. Oppiminen ja oppimistulokset ovat yhteydessä sekä opetukseen, kasvatukseen että hyvinvointiin. Jokaisella osa-alueella on tärkeä merkityksensä erityistä tukea tarvitsevan maahanmuuttajaoppilaan koulunkäynnin ja kotoutumisen kannalta. Tutkimuksen lähtökohtana on humanistinen orientaatio kasvatuskysymyksiin ja mahdollisuuksien tasa-arvo Suomen koulutuspolitiikassa.

Tutkimukseen valittujen maahanmuuttajaoppilaiden kieliryhmät olivat arabia, albania, somali, venäjä ja vietnam. Kyseisiin kieliryhmiin kuuluvia maahanmuuttajaoppilaita oli neljässä erityiskoulussa (2004) yhteensä 104 ja kyselylomakkeeseen vastasi 89 oppilasta eli 86 %, mikä on tutkimuksen yleistettävyyden kannalta riittävä. Vaikka tutkimus on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, niin tutkimuksessa käytettiin osittain haastattelumetodia, koska kyselylomakkeet olivat suomenkielisiä ja niiden ymmärtäminen tuotti vaikeuksia joillekin maahanmuuttajaoppilaille. Kysymysten ymmärtämiseen vaikutti sekin, että tutkimuksen ikäjakauma oli suuri (7–18).

Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajat kokivat, että heidän suurimmat vaikeutensa yleisopetuksessa olivat suomen kielen osaamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Maahanmuuttajaoppilaille jäi epäselväksi itse erityisopetussiirtoprosessi ja heidän omat vaikutusmahdollisuutensa erityisopetussiirtoon jäivät pieniksi. Maahanmuuttajaoppilaat viihtyivät erityiskouluissa hyvin, he kokivat oman oppimisensa ja keskittymiskykynsä parantuneen erityiskoulun pienissä opetusryhmissä. Maahanmuuttajaoppilaat hyötyivät siitä yksilöllisestä tuesta, jota he olivat saaneet erityiskouluissa. Alaluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suhtautuminen erityiskouluun oli myönteisempää kuin yläluokkien maahanmuuttajaoppilaiden.

Kaikissa erityiskouluissa maahanmuuttajaoppilaat kokivat asemansa luokassa hyväksi, tytöt vielä hiukan voimakkaammin kuin pojat. Opettaja-oppilassuhde koettiin hyväksi. Negatiivisena puolena maahanmuuttajaoppilaat kokivat koulukiusaamisen suuren esiintyvyyden erityiskouluissa. He olivat usein itse joko kiusaamisen kohteena tai kiusaajina. Maahanmuuttajaoppilaat uskoivat koulumenestymiseensä ja mahdollisuuksiinsa erityiskouluissa. He olivat yleisesti sitä mieltä, ettei erityiskoulu leimaa, joskin yläluokkien maahanmuuttajaoppilaat olivat empiväisempiä sen suhteen kuin alaluokkien maahanmuuttajaoppilaat. Tässä tutkimuksessa haluttiin tuoda maahanmuuttajaoppilaiden omat näkemykset esiin. Maahanmuuttajaoppilaita erityiskouluissa ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, joten tutkimusaihe oli siltäkin osin uusi ja haastava.

Lue koko väitöskirjatutkielma

Lisätty 11.9.2008