Opetus

Suomi toisena kielenä (S2)

Johanna Järvinen & Ulla Tarmi

Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine jakaantuu 11 oppimäärään, joista yksi on suomi äidinkielenä ja yksi suomi toisena kielenä. Perusteissa todetaan:

"Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan."

Oppilaalla on siis oikeus opiskella suomea toisena kielenä niin kauan, kunnes hänen suomen kielen taitonsa on äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Eri kunnissa ja eri kouluissa opetusta toteutetaan käytännössä monin eri tavoin, eivätkä oppilaat ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Kuitenkin opetussuunnitelmassa määritellyt s2-oppimäärän perusteet ovat kaikille kunnille samat huolimatta kuntien erilaisista resursseista.

"Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä."

Opetus tulee suunnitella siis oppilaan lähtökohdista eikä vuosiluokkaan sitoen. Lähtökohtina opetuksen suunnittelussa ovat oppilaan suomen kielen taito ja yleiset oppimisvalmiudet. Tavoitteet ja sisällöt on lueteltu opetussuunnitelman perusteissa.

"Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen."

Ei siis riitä, että suomea opetetaan vain suomi toisena kielenä -tunneilla (suomenkielisten oppilaiden äidinkielen tunneilla opetusta eriyttäen tai erillisessä suomi toisena kielenä -opetuksessa) vaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulisi olla toisen kielen näkökulma. Toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen vaatii aikaa, joten perusopetuksen ylimmille vuosiluokille saapunut oppilas ei välttämättä saavuta kaikkia suomi toisena kielenä -tavoitteita perusopetuksen aikana. Koulun henkilökunnan tulisi olla selvillä tällaisille oppilaille tarjolla olevista jatko-opiskelumahdollisuuksista.

Opetussuunnitelman perusteissa päättöarvioinnin kriteereissä arvosanalle 8 todetaan:

"Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen."

Opetussuunnitelman perusteissa on siis määritelty kriteerit, joiden mukaan annetaan arvosana 8. Eurooppalaisen kielitaitotasoluokituksen sovelluksen mukaan kielitaito kuvataan tasoina, joista taso B1.1-B1.2 kuvaa hyvää osaamista perusopetuksen päättyessä. Oppilaan arviointi perusopetuksen aikana ennen päättöarviointia onkin opettajalle erityisen haasteellista. Miten toteuttaa arviointia siten, ettei se olisi ristiriitaista yleisten arviointiin säädettyjen perusteiden kanssa mutta samanaikaisesti ottaisi huomioon suomi toisena kielenä -opetuksen poikkeuksellisen lähtötilanteen?

Suomi toisena kielenä -arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito siten, että arviointi antaa kaikille osapuolille realistista tietoa oppilaan kielitaidosta ja sen kehityksestä. Arvioinnin tulee kannustaa ja ohjata, mutta samalla kertoa oppilaalle, miten hänen suomen kielen taitonsa suhteutuu luokka-asteella tarvittavan opiskelukielen tasoon ja päättöarvioinnin kriteereihin, jotka ovat kaikille yhteiset.

Maahanmuuttajan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Kuitenkin esimerkiksi Turussa opetussuunnitelma määrää arvioimaan suomen toisena kielenä todistuksessa numeerisesti 7. vuosiluokan lukuvuositodistuksesta alkaen siksi, ettei numeroarvosana tulisi oppilaalle yllätyksenä vasta perusopetuksen päättötodistuksessa. Arvioinnin toteuttamisessa on useita vaihtoehtoja, mutta kuitenkaan aiempien vuosiluokkien arviointi ei saisi olla kovin ristiriitaista päättöarvioinnin kriteerejä ajatellen.

Päivitetty 15.6.2005; 13.3.2011