Eliölajien vähittäistä kehittymistä eli [?] tutkitaan monin eri tavoin. Muinaisten eliöiden rakenteesta ja elintavoista saadaan tietoa maa- ja kallioperästä löytyvistä jäänteistä, [?]. Lajien kehittymisestä voidaan tehdä päätelmiä vertailemalla eliölajien [?]. Mitä samankaltaisempi lajien perimä on, sitä läheisempiä [?] ne ovat, eli sitä myöhemmin niiden kehityslinjat ovat eronneet toisistaan. Evoluution tuloksena eristyneissä populaatioissa on syntynyt uusia [?], kun suvullinen lisääntyminen, mutaatio ja luonnonvalinta ovat vaikuttaneet niihin sukupolvien ajan.

Tyynenmeren Galapagossaarilla englantilainen Charles [?] (1830-luvulla) havaitsi, että eri saarilla eli toisiaan muistuttavia pikkulintuja, joiden ainoa läheinen sukulaislaji elää Etelä-Amerikan mantereella. Darwin päätteli, että saarten lajit [?] tästä mantereen lajista, jonka edustajia on harhautunut myrskyssä Galapagossaarille. Koska eri saarilla ovat hieman erilaiset, kullekin saarelle on kehittynyt omat, hieman toisistaan poikkeavat lajinsa.

Kotiin palattuaan Darwin hahmotteli [?]. Siinä on kolme pääkohtaa. 1) Eliöiden nopean [?] taikia kaikille syntyneille yksilöille ei ole [?]. Tämän seurauksena vain osa yksilöistä voi säilyä hengissä ja saada jälkeläisiä. 2) Yksilöt syntyvät maailmaan [?]. Perimästä johtuvat yksilöiden väliset erot ovat lajin [?] kannalta tärkeitä. Siksi [?] synty on lajin kehityksen kannalta välttämätöntä. Mutaatiot ovat sukusolujen kromosomien geeneissä tapahtuvia perimän muutoksia. Sen voivat aiheuttaa muun muassa [?] säteily ja virukset. 3) Luonnonvalinta karsii huonot yksilöt, tai niiden jälkeläismäärä jää pieneksi. Olosuhteisiin parhaiten [?] yksilöt jäävät jatkamaan sukua. Luonnonvalintaa ei tapahtuisi, jos yksilöt olisivat perimältään [?]. Siksi [?] lisääntyminen ja mutaatiot ovat evoluution kannalta välttättömiä.

Kun aikaa kuluu riittävän paljon, eristäytynyt populaatio voi kehittyä omaksi [?]. Tämän uuden lajin yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja niiden [?] ovat lisääntymiskykyisiä. Eri lajit eivät voi lisääntyä keksenään niin, että niiden jälkeläiset voisivat saada omia jälkeläisiä.